Eurostatin ja OECD:n johdolla jo vuosia tehty työ on saanut jatkoa, ja Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Ensimmäiset vuotta 2015 koskeneet luvut julkaistiin joulukuussa 2020. Tällä kertaa myös vuoden 2015 lukuja tarkennettiin sekä tulojen että kulutusmenojen osalta. 

Aikasarjan lisäksi uutta ovat laskelmat tulokymmenyksittäin, kun aiemmin tiedot on laadittu tuloviidenneksittäin. Käytännössä kotitaloudet jaetaan nyt tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen joukkoon, kun aiemmassa harjoituksessa kotitaloudet jaettiin viiteen yhtä suureen joukkoon.  

Osa maista on laskenut lukunsa itse. Lopuille EU-maille EU:n tilastovirasto Eurostat on laskenut luvut, joita maat ovat voineet halutessaan kommentoida. 

Mikro- ja makrotietojen yhdistämistyön taustalla on kasvava tarve tarkemmille kotitaloustiedoille. 2000-luvun shokit kuten finanssikriisi ja koronapandemia ovat korostaneet tarvetta saada tietoa eri väestöryhmien elintasosta ja hyvinvoinnista siten, että ne ovat mahdollisimman yhdenmukaisia koko kansantaloutta kuvaavien tietojen kanssa. Kansantalouden tilinpidon luvut kattavat vain kotitaloudet yhteensä, yhtenä ryhmänä. 

Esimerkiksi ensimmäisenä koronavuonna kotitalouksien säästöt yhteensä kasvoivat, koska kulutusmahdollisuudet pienenivät. Mutta tämä ei suinkaan kerro koko totuutta, sillä osalla kotitalouksista myös tulot pienenivät tai loppuivat kokonaan, jolloin säästöt eivät suinkaan kasvaneet, vaan ne piti käyttää pois, jos niitä ylipäänsä oli. 

Laskelmissa pyritään yhdistämään joko rekistereihin tai otostutkimuksiin pohjautuvat mikrotason tiedot ja makrotason eli käytännössä kansantalouden tilinpidon kokonaistasot. Tavoite on jakaa kokonaistaso tarkemmin mikrotason tietojen perusteella, mikä sellaisenaan kuulostaa varsin yksinkertaiselta, mutta on käytännössä erittäin haastavaa. 

Kotitalouspohjaisissa tilastoissa rajaudutaan kotitalousväestöön, kun taas kansantalouden tilinpidossa mukana on myös ns. laitosväestö, mikä saattaa aiheuttaa joitakin eroja. Lisäksi eri tilastoissa käytetyt käsitteet eivät ole kaikki täysin yhteneviä eikä niissä ole kaikkia samoja eriä.  Mikrotietojen kokonaissumma voi poiketa paljonkin makrotason tiedosta, jolloin on päätettävä, millä tavalla erotus jaetaan. Tähän erotuksen jakamiseen on pohdittu useita erilaisia vaihtoehtoja, mutta aidon tiedon puuttuessa menetelmät ovat aina jossain määrin teoreettisia, ja menetelmän valinnalla voi olla paljonkin vaikutusta lopputulokseen. 

Tämän vuoksi olisi tärkeää, että maat laskisivat tietoja itse. Parhaat lähteet ja paras tietämys on kuitenkin yleensä siellä, missä tiedot on tuotettu – ihan kaikkia yksityiskohtia kaikista tiedoista ei toimiteta Eurostatille. 

Suomessa on tähän asti lähinnä seurattu työtä vierestä ja kommentoitu mahdollisuuksien mukaan, mutta syksyllä 2022 Tilastokeskuksessa kokeillaan omien laskelmien laatimista Eurostatin myöntämän 1,5-vuotisen grant-rahoituksen turvin. Suomen osalta rekistereihin perustuvat mikrotason tiedot palkka- ja etuustuloista ovat hyvin kattavia. Muutamissa muissa tuloerissä on sitä vastoin enemmän pohdittavaa. 

Kulutustiedot ovat haasteellisemmat Suomenkin kohdalla. Edellinen kulutustutkimus on vuodelta 2016 ja uusin, vuoden 2022 kulutustutkimus on parhaillaan menossa – ja tutkimuksen pitkähkön välin lisäksi myös otostutkimuksen haasteet kuten satunnaisvaihtelu, vastauskato sekä osittainen kieltäytyminen ja unohtaminen vaikeuttavat laskelmien laadintaa. 

Eurostatin julkaisemat tiedot koskevat nimenomaan tuloja ja kulutusta. Sen sijaan varallisuutta koskevat tiedot ovat Euroopan keskuspankin vetämän työryhmän vastuulla. Varallisuustyöryhmä on jo aiemmin julkaissut menetelmäpaperin, ja ryhmän tavoitteena on julkaista joitakin ennakollisia lukuja tämän vuoden aikana ja pidempiä aikasarjoja sekä lisää menetelmäohjeistusta mahdollisesti vuoden 2023 loppuun mennessä. 

Työ on toistaiseksi kokeiluasteella, mutta tavoitteena on, että laskelmat tulisivat ainakin jollakin tavalla osaksi kansantalouden tilinpidon kansainvälisen manuaalin, SNA:n (System of National Accounts) seuraavaa, vuonna 2025 julkaistavaa versiota. Mahdollisimman monen maan toivotaan kokeilevan näiden laskelmien tekoa ja tutkivan niiden tuloksia, jolloin saataisiin parempi käsitys eri menetelmien hyvistä ja huonoista puolista. Näin päästäisiin yhteisymmärrykseen siitä, kuinka usein ja millä tarkkuudella laskelmia oikeasti kannattaisi tuottaa. 

Tällä hetkellä toisten mielestä laskelmat tarvittaisiin neljännesvuosittain, vaikka uutta tietoa kaikista eristä ei edes vuosittain olisi tarjolla. Toiset taas katsovat, että laskelmat kannattaa tehdä vain silloin, kun uusin tieto on olemassa. Tämä tarkoittaisi kulutustietojen osalta laskelmien laatimista käytännössä vain joka viides vuosi, kun kulutustutkimuksen tiedot ovat käytettävissä. 

Katri Soinne ja Tuomas Rothovius työskentelevät Tilastokeskuksessa makrotilastoissa ja Tarja Hatakka ja Tara Junes mikrotilastoissa.

Lähdeaineistoja ja linkkejä:

Eurostatin julkaisu (kokeellinen tilasto, 29.6.2022) 

Eurostatin julkaisema menetelmiä ja aiempia tuloksia käsittelevä Working Paper: Distributional national account estimates for household income and consumption: methodological issues and experimental results - Products Statistical working papers - Eurostat (europa.eu) 

Tieto&trendit-blogi (16.12.2020): Mikro- ja makrotilastojen yhdistäminen: kertooko se, miten erilaisilla kotitalouksilla menee? | Tieto&trendit (stat.fi) 

Heinäkuussa 2020 EKP:n sarjassa julkaistu, varallisuutta koskevia laskelmia laativan ryhmän ensimmäinen raportti: Understanding household wealth: linking macro and micro data to produce distributional financial accounts