Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Myös rakennuskustannus­indeksi on uudistanut tiedon­keruutaan massa-aineistoilla

10.2.2022
Twitterissä: @LArhosalo
Kuva: Risto Wuolle

Rakennuskustannusindeksi on ottamassa tammikuun 2022 tiedoista lähtien käyttöön kassapääte­aineistoja sekä verkko­haravoitua hinnasto­tietoa rautakaupoista saatavien rakennus­tarvikkeiden hintojen mittaamiseen. Näillä ns. massa-aineistoilla täydennetään perinteistä tiedonkeruuta, jota edelleen sovelletaan muihin myynti­paikkoihin kuin rauta­kauppoihin.

Uudistus on merkittävä edistysaskel modernimpaan tiedon­hankintaan, joka toivottavasti saa jatkoa tulevaisuudessa entistä laajempien aineistojen muodossa.

Massa-aineistot sujuvoittavat tiedonkeruuta, mutta ennen kaikkea mahdollistavat tarkemman ja laadukkaamman hinta­kehityksen mittaamisen. Esimerkkiä on näyttänyt kuluttaja­hintaindeksi, jossa on kertynyt kokemusta kassapääte­aineistosta jo useamman vuoden ajalta.

Rakennusindeksin tiedonkeruu on perinteisesti perustunut rakennus­tarvikkeiden myyjiltä kuukausittain kerättyihin hintatietoihin eniten myydyistä tarvikkeista. Keruuta varten on valittu yritysotos sekä määritelty hyödykeotos vain edustavimmista tuotteista, koska kovin laajan tuote­valikoiman hintaseuranta ei ole mahdollista.

Käyttökelpoisten rekistereiden puuttuessa sekä yritysotoksen että hyödyke­otoksen muodostamisessa käytetään ulkopuolista rakennus­alan konsulttia. Otoksen muodostaminen sekä ajantasaisena pitäminen vaatii runsaasti henkilöresursseja, markkinoiden seurantaa ja jatkuvaa yhteydenpitoa tiedonantajiin.

Toisaalta tiedonkeruu ja yhteydenotot rasittavat myös vastaajia, ja seurauksena voi olla ikävimmillään vastaus­prosenttien laskeminen.  

Modernimpi tiedonkeruun muoto onkin pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennus­tarvikkeiden myyjille. Onhan huomattavasti helpompaa toimittaa kassa­järjestelmiin automaattisesti kertyvä myyntiaineisto kuin vastata erilliseen kysely­lomakkeeseen, jossa pelkkä ohjeiden lukeminen vie aikaa. Pyrimme toki tekemään vastaamisesta mahdollisimman helppoa, mutta otos­pohjaisessa kyselyssä vertailu­kelpoisten tietojen saaminen vaatii tarkkaa ohjeistusta mm. tuotteen laadun vakioimiseksi.

Tilaston tuottamisen näkökulmasta laajat kokonais­aineistot ovat ehdottomasti suositeltavin tapa laskea rakennus­kustannusindeksiä. Hintojen kerääminen on vaivatonta kaikille osapuolille, minkä lisäksi indeksi on mahdollista laskea laadukkaammalla ja tarkemmalla indeksi­kaavalla. Kassapääte­aineisto sisältää myytävistä tuotteista myynnin arvon ja myyntimäärän, jolloin indeksi huomioi ajantasaisesti tuotteen myyntimäärissä tapahtuvan vaihtelun.

Kassapääteaineistojen lisäksi rakennus­kustannusindeksi on ottanut käyttöön verkko­haravoituja hinta-aineistoja.

Verkkoharavoinnilla tarkoitetaan tiedonkeruu­menetelmää, jolla haetaan ohjelmallisesti verkkosivuston lähdekoodi ja poimitaan siitä indeksiin tarvittavat tiedot.

Rakennuskustannusindeksin käyttöön luotu verkkoharava noutaa verkossa toimivista rautakaupoista esimerkiksi tuotenimen ja -numeron, myyntihinnan sekä tuoteryhmän. Keskimääräinen hinnanmuutos lasketaan tuoteryhmän tasolle.

Erona kassapääteaineistoon verkko­haravoinnilla ei saada myyntimääriä ja siten kaikista tarkinta indeksikaavaa käyttöön, mutta tiedonkeruun vaivattomuus ja havainto­määrien kasvattaminen on tästä huolimatta suuri parannus kysely­lomakkeisiin perustuvaan tiedon­hankintaan verrattuna.

Seuraava digiloikka tukkupuolella

Rakennuskustannusindeksin tuottamisessa on uusien aineistojen myötä otettu nyt ensimmäiset loikat digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Ensimmäiset aineistot on saatu rautakaupoista, jotka tyypillisesti keskittyvät kuluttaja­myyntiin, etenkin verkkokaupoissa.

Seuraavaksi aineistoneuvotteluja on laajennettava myös rakennus­yrittäjille suuntautuvaan tukkumyyntiin, jotta rakennus­kustannusindeksin kannalta merkittävimmät toimijat saadaan kattavasti mukaan isommilla myyntimäärillä. Tavoitteena on saada neuvoteltua aineistoja tarpeeksi laajalti useamman toimijan kanssa. Mikäli tässä onnistutaan, rakennuskustannus­indeksin tietoja voitaisiin tarjota tulevaisuudessa nykyistä tarkemmalla tasolla.

Neuvotteluihin voi kulua pitkäkin aika, mutta rakennus­kustannusten hintakehityksen entistä tarkempi ja laadukkaampi mittaaminen hyödyttää lopulta jokaista rakennusalan toimijaa ja talouden seuraajaa. Toivomme menestystä ja rakentavaa yhteistyötä kaikkien tiedonantajiemme kanssa, jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin!

Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön rakennuskustannus­indeksin perusvuosi­uudistuksen 2021=100 yhteydessä, joka julkaistaan 15.2.2022 tammikuun tiedoista lähtien.

Lue myös siitä, miten rakentamisen trendit ja muutokset on huomioitu uudistuneessa indeksissä.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -aihealueen tilastoja tuottavassa ryhmässä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Blogi
5.1.2022
Leena Aulaskari, Jaana Kesti

Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää media­lukutaitoa ja lähde­kritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä. 

tk-icons