Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Nowcasting ennustaa nykyhetken suhdanne­tilannetta – alustavat tulokset toimi­aloittain vaihtelevia mutta lupaavia

22.8.2022
Kuva: Anna Väre

Nowcasting-ennustaminen pyrkii tuottamaan ennusteita nykyhetkestä ja lähi­tulevaisuudesta. Ennuste­mallien avulla voidaan tarjota nopeaa informaatiota talouden nykyisestä tilasta. Mallien käytöllä voidaan merkittävästi lyhentää talouden tilaa kuvaavien tilastojen julkaisu­viivettä.

Tilastokeskus alkoi julkaista nowcasting-malleja käyttämällä uutta entistä nopeampaan kokeellista päätoimialojen liikevaihto­ennakkoa helmikuusta 2022 lähtien.

Erona aikaisempaan, pidemmän viiveen julkaisuun on, että nopeampi liikevaihtoennakko hyödyntää pelkästään kuukausittain kerättävän myynti­tiedustelun aineistoa, jonka otos kattaa 2 000 suurta yritystä. Näin julkaisuviive saadaan lyhennettyä noin 20 päivään tilastoitavan kuukauden päättymisestä (T+20). Tiedot julkaistaan siis 10 päivää lyhyemmällä viiveellä kuin aikaisemmassa kokeellisessa päätoimialojen liikevaihto­ennakossa tai nykyisissä 30 päivää tilastoitavan kuukauden päättymisestä julkaistavissa liikevaihto­ennakoissa (T+30).

Päätoimialojen liikevaihto­ennakon tuoreimman kuukauden nowcasting-ennustemalleissa käytetään sekä aikasarja­malleja että koneoppimis­menetelmiä, jotka mahdollistavat nopean tiedon tuottamisen.

Menetelmien keskeisenä ideana on suuren muuttujamäärän tehokas hyödyntäminen käyttämällä ulottuvuuden pienentämis­menetelmiä (dimension reduction). Lisäksi käytössä on ohjattuja regularisaatio-koneoppimis­menetelmiä (regularization), joiden avulla ennustemallit voidaan estimoida tehokkaasti. Lisää tietoa käytetyistä menetelmistä löytyy päätoimialojen liikevaihto­ennakon menetelmäselosteesta.

Uutta nopeampaa päätoimialojen liikevaihto­ennakkoa on julkaistu puolen vuoden ajan teollisuuden rakentamisen, kaupan ja palveluiden päätoimialoille. Tässä kirjoituksessa niiden vuosimuutoksia verrataan virallisten liikevaihto­tilastojen vastaavien laskentojen tuloksiin, jotka julkaistaan 45 päivää tilastoitavan kuukauden päättymisen jälkeen (T+45).

Virallisissa liikevaihto­tilastoissa aineistona on käytössä ennakkoon verrattuna lisäksi verohallinnon tulorekisteri ja oma-aloitteisten verojen arvonlisävero- ja työnantaja­suoritustietoja.

Hintojen nousu on kasvattanut liikevaihtoja tänä vuonna

Poikkeuksellinen vuosi on näkynyt positiivisina vuosimuutoksina jokaisella päätoimialalla. Aikaisemmasta koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta on toivuttu, ja hintojen nousu on kasvattanut myös yritysten liikevaihtoja vuodesta 2021. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kokeellisen päätoimialojen liikevaihto­ennakon alkuperäisten indeksisarjojen kehitys 1–6/2022
Kuvio Kokeellisen päätoimialojen liikevaihto¬ennakon alkuperäisten indeksisarjojen kehityksestä 1–6/2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kokeellinen päätoimialojen liikevaihtoennakko.

Koko teollisuuden päätoimialalla kokeellisen liikevaihto­ennakon tuottamat T+20 nopeat ennusteet ovat pystyneet tuottamaan hyvin samankaltaisia vuosimuutoksia kuin pidemmän T+45 viiveen vuosimuutokset. Suurin ero vuosimuutosten välillä on vain viimeisessä, kesäkuun julkaisussa. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Teollisuuden liikevaihtokuvaajan ja kokeellisen tilaston vuosimuutokset 1–6/2022
Kuvio Teollisuuden liikevaihtokuvaajan ja kokeellisen tilaston vuosimuutoksista 1–6/2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden liikevaihtokuvaaja ja kokeellinen päätoimialojen liikevaihtoennakko.

Rakentamisen päätoimialan vuosimuutoksissa on suurempia eroja T+20 ja T+45 julkaisuviiveiden välillä.

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtokuvaajan ja kokeellisen tilaston vuosimuutokset 1–6/2022
Kuvio Rakentamisen liikevaihtokuvaajan ja kokeellisen tilaston vuosimuutoksista 1–6/2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen liikevaihtokuvaaja ja kokeellinen päätoimialojen liikevaihtoennakko.

Kaupan päätoimialalla vuosimuutoksien erot ovat pieniä julkaisuviiveiden T+20 ja T+45 välillä lukuun ottamatta uusinta kuukautta.

Kuvio 4. Kaupan liikevaihtokuvaajan ja kokeellisen tilaston vuosimuutokset 1–6/2022
Kuvio Kaupan liikevaihtokuvaajan ja kokeellisen tilaston vuosimuutoksista 1–6/2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtokuvaaja ja kokeellinen päätoimialojen liikevaihtoennakko.

Palveluiden päätoimialojen liikevaihto­julkaisujen uusimmilla kolmella kuukaudella on havaittavissa eroja julkaisu­viiveiden välillä. (Kuvio 5)

Erityisesti palveluissa ja rakentamisessa uusimman kuukauden epävarmuuteen voi vaikuttaa pienten yritysten erilainen suhdannekehitys verrattuna suuriin yrityksiin. Myyntitiedustelu kattaa toimialojen suurimmat yritykset, mutta rakentamisen ja palveluiden päätoimialoilla toimii merkittävä määrä pieniä yrityksiä. Toisaalta ennuste­menetelmillä pyritään kyllä mallintamaan koko yritysjoukon kehitystä, myös niitä yrityksiä, jotka puuttuvat myynti­tiedustelusta ja uusimmalta laskettavalta kuukaudelta.

Kuvio 5. Palveluiden liikevaihtokuvaajan ja kokeellisen tilaston vuosimuutokset 1–6/2022
Kuvio Palveluiden liikevaihtokuvaajan ja kokeellisen tilaston vuosimuutoksista 1–6/2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Palveluiden liikevaihtokuvaaja ja kokeellinen päätoimialojen liikevaihtoennakko.

Tässä tarkasteltu ajanjakso on vielä lyhyt, mutta alustavat tulokset näyttävät lupaavilta. Lisäksi ajan kuluessa mallit oppivat enemmän ja niiden suorituskyvyn odotetaan parantuvat. Myös uusien koneoppimis­menetelmien soveltuvuutta tutkitaan ja kehitetään. Tulevaisuus näyttää, millaiseksi päätoimialojen liikevaihtoennakon kristallipallo lopulta muodostuu.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Palvelut ja teollisuus -ryhmässä.

Lähde:

Bańbura, M., Giannone, D., Modugno, M., & Reichlin, L. (2013). Now-casting and the real-time data flow. Handbook of Economic Forecasting, 2(Part A), 195-237.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Artikkeli
16.9.2022
Tapio Kuusisto, Ulla Virtanen

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

tk-icons