Vuosina 2020–2021 koronapandemia koetteli Eurooppaa ja muuta maailma laajasti. Pandemian leviämisen estämiseen liittyvät rajoitustoimet vähensivät globaalisti liikennöintiä, etenkin työmatkaliikennettä, vapaa-ajanmatkoja sekä lomamatkoja (ml. lentoliikenne).

Koronapandemiasta toipuminen alkoi laajemmin vuoden 2021 loppupuolella, mutta pian sen jälkeen, helmikuussa 2022, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sodan seurauksena länsimaat asettivat pakotteita venäläisen energian tuonnille, mikä on aiheuttanut osittaista niukkuutta energiamarkkinoille.

Molemmat kriisit ja entistä tiukemmat päästötavoitteet ovat nyt osaltaan vaikuttaneet polttonesteiden hintoihin. Ensin maailmanmarkkinahinnat laskivat koronapandemian syventyessä ja kysynnän hiipuessa, mutta nyt hinnat nousevat lisääntyneen kysynnän ja supistuneen tarjonnan vuoksi.

Suomessa hintoihin vaikuttaa myös korkea verokanta; dieselissä veron osuus on keskimäärin 45 prosenttia, kun taas bensiinin hinnasta arvonlisä- ja valmisteveroa on keskimäärin 56 prosenttia.

Kuljetusyrittäjät, liikennöijät ja yksittäiset kansalaiset ympäri Suomen kaipaavat nyt ajantasaisempaa tietoa keskihinnoista ja hinnanmuutoksista – mutta mitä tietolähdettä käyttää?

Tilastokeskus tuottaa polttonesteiden hinnoista virallisia tilastoja sekä näitä täydentävää tietoa seuraavasti:

1. Kuluttajahintaindeksin kuukausittainen polttonesteiden hintojen muutos pistelukuna ja polttonesteiden kuukausittaiset keskihinnat
   
    
2. Polttonesteiden viikoittaiset keskihinnat kokeellisena tilastona
   
    
3. Polttonesteiden viikoittaiset keskihinnat Euroopan komission hintaseurantaan
   
    
4. Energian hinnat -tilasto, neljännesvuosittain julkaistava kokoomatilasto, jossa taulukko polttonesteiden kuluttajahinnoista
   
    
5. Kustannusindeksit liikennöintityypeittäin maksullisena tietopalveluna  ja taksiliikenteen kuukausittainen kustannusindeksi polttoaineiden hintakehityksestä

Edellä mainitut tilastot ja tiedot mittaavat polttonesteiden hintojen kehitystä hieman eri näkökulmista. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota tiedonkeruuseen, keruun tiheyteen ja kerättyyn hinta-aineistoon.

1. Kuukausittain 10.–20. päivä kerätään polttonesteiden hintoja (95 E10, 98 E5 ja diesel) noin 60 polttonesteiden jakelupisteestä suurimmissa aluekeskuksissa. Kerätyt hinnat sisältävät arvonlisä- ja polttoaineverot. Tämä ns. mittarihinta toimii tietolähteenä kuluttajahintaindeksin ja kuukausittaisen polttonesteiden keskihinnan laskennassa. Keskihinnat lasketaan tästä aineistosta ilman erillistä painotusta.
   
   
   Kuluttajahintaindeksiä varten tehdään parivertailu, jossa otokseen valitun jakelupisteen hintaa verrataan edellisessä kuussa kerättyyn saman jakelupisteen vastaavaan hintaan. Muodostetuista hintasuhteista lasketaan keskimääräinen hintojen muutos kahden kuukauden välille.
   
    
2. Lisäksi kerätään polttonesteiden hintoja kaksi kertaa viikossa tankille.com sivustolta otokseen valituista jakelupisteistä. Tankille.com on yhteisöllinen palvelu, johon yhteisön jäsenet päivittävät tuoreimmat hintatiedot päivittäin. Näistä kerätyistä tiedoista lasketaan koko maan tasolla viikoittaiset painottamattomat aritmeettiset keskihinnat. Liikeotos on sama kuin kuukausittaisessa tiedonkeruussa.
   
    
3. EU:n tiedonkeruuta varten kerätään joka viikon maanantaina polttoaine.net sivustolla julkaistut päiväkohtaiset keskihinnat 95 bensiinille ja dieselille. Käytännössä tämä tarkoittaa viikonlopun keskihintaa. Tiedot julkistetaan saman viikon torstaina EU:n Oil Bulletin' on the Observatory sivustolla (PDF-julkaisu). Raportoitavien tietojen yhtenäistämistä kokeellisen hintatilastojen tietojen kanssa valmistellaan parhaillaan.
   
    
4. Energia-tilasto julkistaa kuukausittaiset keskihinnat bensiinille (95 E), dieselille sekä kevyelle ja raskaalle polttoöljylle. Polttonesteiden hinnat perustuvat kuluttajahintaindeksin laskemiin polttonesteiden kuukausittaisiin keskihintoihin.
   
    
5. Kustannusindekseillä seurataan kuukausittain kyseisen palvelun tuottamiskustannusten kehitystä.

Näitä indeksejä voi käyttää esimerkiksi palveluntarjoajien tekemien tarjousten perusteena ja sopimusten indeksitarkistuksissa. Esimerkiksi kuorma-autoliikenteen kustannusindeksissä dieselin osalta seurataan öljy-yhtiöiden myynnin mukaista ns. kylmien asemien D-mittarihintaa (pl. arvonlisävero).

Taksiliikenteen kustannusindeksi on kuukausittainen maksuton tietopalvelu, jossa tiedon julkaisijana toimii Traficom ja tilaston lähteenä on Tilastokeskus. Taksiliikenteen kustannusindeksi mittaa arvonlisäverottomien panoshintojen keskimääräistä kehitystä tiettyyn perusvuoteen nähden.

Tietoa polttoaineiden hintakehityksestä on siis paljon tarjolla. Sopivin tietolähde valitaan kulloisenkin käyttötarkoituksen tai esimerkiksi sopimukseen kirjatun perusteella. Jos et ole varma mikä tietolähteistä soveltuu parhaiten, niin ota yhteyttä Tilastokeskuksen asiantuntijoihin – autamme mielellämme.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.