Čavgejehket gávttiideattet boahkániid, sámi álbmotbeaivvi blogga lea vuohon dáppe – ja vuosttaš háve buot Suomas hubmojuvvon golmma sámegillii! Bures boahtin mielde anárašgillii ja nuortalašgillii – ja dieđusge maiddái suomagillii!

Ovdal go vuojulduvvat loguide, de geardduheatnot veháš. Manin almmustahttit hypotehtalaš dieđuid sámiid birra, mat vuođđuduvvet gielladieđuide?

Daningo dál statistihkkadieđut eai buvttaduvvo sámiid birra, vaikke dat livččii vejolaš.

Seamma dieđuid sáhtálii buvttadit Suomas, go ovttastahttá sihke válgalogahallamii jietnavuoigadahtton ja vuolleahkásaš sámiid Statistihkkaguovddáža (Tilastokeskus) persovdnadiehtovuorkái. Lunddolaččat ferte fuolahit olbmuid diehtosuojis GDPR mielde.

Aitosaš bargu ii livčče nu olu iige buvttadeapmi divrras. Loahppaboađusin fidneleimmet registariidda vuođđuduvvi, olles máilmmi dáfus alla kvalitehta data, velába logiid jagiid áigodagaid mielde ja jearahallanskoviid haga.

Ja dán seammá livččii vejolaš ollašuhttit maiddái Norggas ja Ruoŧas sámedikkiid ja statistihkkaeiseválddiid oktasašbargun.

Masa dieđu dárbbašit?

Nu mo Indigenous Navigator -siidduin muitalit, de dárbbašit dieđu eamiálbmogiid birra:

Vai sáhttit čuovvut, mo sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođat ja eamiálbmotvuoigatvuođat ollašuvvet ja ovdánit.

Vai fidnet rivttes dieđu sápmelaččaid birra ovdamearkka dihte oahppomateriálaide.

Vai diehtit, guđelágan diliin sápmelaččat ellet ja mo sin eallinlágit leat ovdánan.

Vai diehtit, gos sámemánát ásset ja gos dárbbašit sápmelaš árrabajásgeassima ja eatnigielat oahpahusa ja giellaealáskahttima.

Vai diehtit, gos sápmelaš vuorrasut olbmot ásset ja gos dárbbašit sámegielat bálvalusaid.

Vai fidnet dieđu servodatlaš mearrideami doarjjan.

Vai sáhttit geahpedit vástidannoađi, mii šaddá jearahallamis, man birra Helga West čálii diibmá čakčat.

Dálámáilmmi gieđahallat ja ipmirdit statistihkaid ja daid dieđuid mielde. Mo dán máilmmis birgejit dat áššit, mat eai čájehuvvo lohkun? Mo sáhttit mihtidit ovdáneami dahje vuoigatvuođaid ollašuvvama dáid dieđuid haga?

Sápmelaččaid lohku Sámi olggobealde lea eanet, go gielladuogážis čielgá

Diibmá muitalin, main gielddain ásset olbmot, geain lea sámegielduogáš. Dál mii geahčastit, maid dieđuid  lea vejolaš fidnet riegádan- ja ássangieldda dáfus daid olbmuid birra, geain lea sámegielduogáš.  

Jagi 2020 Suomas ásse 4 100 olbmo, geain lea sámegielduogáš. Sis 3 900 leat riegádan ja ásset Suomas.  

Sámegielduogážiin oaivvildan olbmuid, geain alddiset dahje unnimusat ovtta vánhema dahje máttarvánhema eatnigiellan lea merkejuvvon sámegiella. Joavkku sáhttá juogadit vel eatnigielagiidda ja ii-eatnigielagiidda. Eanet dán meroštallama birra sáhtát lohkat mu ovddit jagi bloggas.

Olbmot, geain lea sámegielduogáš, riegádedje sámiid ruovttuguovllus 2 300 ja eará guovllus Suomas 1 600.

Eatnigielagiin 1 300 (56 %) ja ii-eatnigielagiin 1 000 (42 %) leat riegádan Sámis. Jagi 2020 sis 1 400 ásse Sámis.

Olbmuin, geain lea sámegielduogáš ja geat leat riegádan Sámis, 900 fárrejedje Sámis eará guovlluide Suomas. Sis 400 ledje eatnigielagat ja 500 ii-eatnigielagat.

Daid olbmuid lohku, geaid eatnigiellan lea merkejuvvon sámegiella, lassánii jagiid 1990 ja 2020 áigge duháhis 1600 olbmui. Daid eatnigielagiid lohku, geat ásse Sámis, seaillui sullii seamman. Lohku lassánii čuđiin. Eará guovlluin Suomas eatnigielagiid lohku lassánii meastá njealljegeardásažžan, oktiibuot 600 olbmui. Dán nuppástusas 60 proseantta čohkiidit dain olbmuin, geat leat riegádan ja ásset Sámi olggobealde.

Sámis fárrejeddjiid oassi eará guovlluide Suomas lei 40 proseantta nuppástusas. Ii-eatnigielagiid lohku, sis geain lea sámegielduogáš, lassánii 30 jagis oktiibuot 1 100 olbmos 2 300 olbmui. Stuorimus oassi nuppástusas guoskkai ii-eatnigielagiid logu, geat ásset Suomas ja geain lea sámegielduogáš. Sin lohku lassánii 2,5 geardásažžan. Dán nuppástusas 97 proseantta čohkiidit olbmuin, geat leat riegádan ja ásset Sámi olggobealde. Daid oassi, geat fárrejedje Sámis eará guovlluide Suomas, lei 3 proseantta nuppástusas.

Dán geahčadeami mielde stuorámus sivat dasa, ahte olbmot, geain lea sámegielduogáš, ásset eará guovlluin Suomas, lea eatnigielagiid fárren sámiid ruovttuguovllus eret ja hypotehtalaš ii-eatnigielagiid riegádeapmi ja ássan eará guovlluin Suomas.

Jos dán geahčadeamis buohkat sis, geain lea sámegielduogáš, livčče sápmelaččat, nu mo Sámediggi jagi 2019 sápmelaččaid logu almmuha, de dalle dán logu olggobeallái bázále 6200 olbmo. Sis Sámis ásale 1900 ja eará guovlluin Suomas 4 300 olbmo.

Duohtavuođas sápmelaččaid lohku eará guovlluin Suomas lea mealgat olu eanet go gielladuogáša dáfus lea vejolaš geahčadit.

Buori sámi álbmotbeaivvi!

Pyeri säämi aalmugpeivi!

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

Jovnna Ovllá Hánno Juhan, Juho Keva, bargá bajitaktuáran Statistikkaguovddážis ja ávžžuha sidjiie, geat leat beroštuvvan sápmelaččaid ja suopmelaččaid oktasaš historjjás, oahpásnuvvat Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -čájáhussii Álbmomuseas, gosa lágiduvvojit maiddái gáiddusoahpisteamit.