Čovgiđ máccuhijdâd puáhánjijd, sämmilij aalmugpeeivi blogi lii oppeet tääbbin – já vuossâmuu tove puoh Suomâst sarnum kuulmâ sämikielân! Ađai tiervâpuáttim fáárun meid nuorttâlâškielân já tavekielân - já tiäđust-uv kal meid suomâkielân!

Ovdil ko vuáijup lovvoid, te kiärdup ucánjáhháá. Mondiet almostittiđ kielâtiätun vuáđuduvvee hypotetlijd tiäđuid sämmilijn?

Tondiet ko statistiktiätu sämmilijn ij pyevtittuu tááláá tiileest, veikkâ tot ličij máhđulâš.

Siämmáid tiäđuid puávtáččij pyevtittiđ Suomâst ovtâstitmáin sämitige valjâluvâttâllâm jienâvuoigâdvuođâlijd sehe vyeliahasijd ulmuid Statistikkuávdáá (Tilastokeskus) persovntiätuvuárkán. Luándulávt huolâtmáin ulmui tiätusyejeest GDPR miäldásávt.

Eidusâš pargo luhostuuččij valaba viehâ uccâ pargonoođijn já koloiguin. Loppâpuátusin mij finniiččijm registeráid vuáđuduvvee, maailm mittokaavast alemuu tääsi data, valaba iheluuvij äigiráiđuiguin já koijâdâllâmtutkâmušâittáá.

Já siämmáš ličij máhđulâš meid Taažâst já Ruotâst oovtâstpargoost páihálij sämitigijguin já statistikvirgeomâháiguin.

Moos tiätu tarbâšuvvoo?

Tego Indigenous Navigator -siijđoin muštâluvvoo, te tiätu algâaalmugijn tarbâšuvvoo:

Vâi ličij máhđulâš čuávvuđ, et maht sämmilij olmoošvuoigâdvuođah já algâaalmugvuoigâdvuođah olášuveh já ovdáneh.

Vâi sämmilijn finniiččij olmâ tiäđu ovdâmerkkân oppâmaterialij várás.

Vâi tiäđáččijm, et magarijn tiilijn sämmiliih eelih já maht eellimtileh láá ovdánâm.

Vâi tiäđáččijm, et kost sämmiliih párnááh ääsih já kost tarbâšuvvoo sämmilâš arâšoddâdem já eenikielâlâš máttááttâs já kielâiäláskittem.

Vâi tiäđáččijm, et kost elilâm sämmiliih ulmuuh ääsih já kost tarbâšuvvojeh sämikielâliih palvâlusah.

Vâi finniiččijm tiäđu ohtsâškodálii miärádâstoohâm toorjân.

Vâi ličij máhđulâš kepidiđ sahhiittâllâmnáál ulmui västidemnuáđi, mast Helga West čaalij moonnâm čoovčâ.

Taan ääigi maailm kieđâvuššoo já áiccoo statistiktiäđui já toiguin pyevtittum tiäđu vievâst. Maht taan maailmist piergejeh toh, kiäh iä puohtuu oovdân lovoiguin? Maht lii máhđulâš mittediđ ovdánem tâi vuoigâdvuođâi olášume tai tiäđuittáá?

Sämmilij meeri Säämieennâm ulgguubeln lii stuárráb ko kielâtuáváást čiälgá

Tijmá mun mainâstim, et main kieldâin sämikielâtuáváášliih ulmuuh ääsih. Tääl mij vilpâstep, mii čiälgá šoddâm- já aassâmkieldâ vuáđuld ulmuin, kiäin lii tuáváážin sämikielâ.

Ive 2020 Suomâst assii 4 100 sämikielâtuáváášlâžžâd olmožid, main Suomâst šoddâm já ässeeh lijjii 3 900.

Sämikielâtuáváášlijn ulmuin mun uáivildâm ulmuid, kiäin jieijâs tâi ucemustáá oovtâ vaanhim tâi madârvaanhim eenikiellân lii merkkejum sämikielâ. Juávhu puáhtá jyehiđ meid eenikielâlijd já ij-eenikielâlijd. Lase miäruštâlmist puáhtá luuhâđ muu kyehti ive tassaaš čallum blogist.

Sämikielâtuáváášlijn ulmuin sämikuávlust šoddâm ulmuuh lijjii 2 300 já eres saajeest Suomâst šoddâm lijjii 1 600.

Eenikielâlijn 1 300 (56 %) já ij-eenikielâlijn 1 000 (42 %) lijjii šoddâm Säämienâmist, kost sist ive 2020 assii 1 400 olmožid.

Sämikielâtuáváášlijn Säämienâmist šoddâm ulmuin eres sajan Suomân láá varrim 900, taan juávhust eenikielâliih lijjii 400 já ij-eenikielâliih 500 olmožid.

Toi meeri, kiäi eenikiellân lii almottum sämikielâ, lasanij ivij 1990 já 2020 ääigi tuháttist 1 600 ulmui. Säämienâmist ässee eenikielâlij meeri pisoi suullân siämmán, tot lasanij čuođijn ulmuin. Eres saajeest Suomâst ässee eenikielâlij lohomeeri lasanij masa neeljikiärdásâžžân 600 ulmui, nubástusâst 60 prosenttid šoddii ulmuin, kiäh láá šoddâm já ääsih Säämieennâm ulgguubeln.

Säämienâmist eres sajan Suomân varrim ulmui uási lâi 40 prosenttid nubástusâst. Sämikielâtuáváášlij ij-eenikielâlij meeri lasanij 30 ivveest 1 100:st 2 300 ulmui. Stuárráámus uási nubástusâst šoodâi Suomâst ässee ij-eenikielâlij sämikielâtuáváášlij meereest, mii lasanij 2,5-kiärdásâžžân. Taan nubástusâst 97 prosenttid šoddii ulmuin, kiäh láá šoddâm já ääsih Säämieennâm ulgguubeln. Säämienâmist eres sajan Suomân varrim ulmui uási lâi 3 prooseent nubástusâst.

Taam sunde adeleijee tarkkum vuáđuld stuárráámus tahheeh sämikielâtuáváášlij ulmui asâmist eres saajeest Suomâst láá eenikielâlij varrim päikkikuávlust sehe hypotetlij ij-eenikielâlij šoddâm já aassâm eres saajeest Suomâst.

Jis tarkkuumân kullee sämikielâtuáváášliih liččii puohah sämmiliih, te Sämitige almottem sämmilij lohomere ivveest 2019 ulgguubel pásáččii 6 200 olmožid. Täin Säämienâmist asâččii 1 900 já eres saajeest Suomâst 4 300 olmožid.

Nuuvtpa tuotâvuođâst sämmilij meeri eres saajeest Suomâst lii čielgâsávt ollâgub ko kielâtuáváá vuáđuld piäsá tarkkuđ.

Buori sámi álbmotbeaivvi!

Pyeri säämi aalmugpeivi!

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

Jovnna Ovllá Hánno Juhan, Juho Keva, parga ollâaktuarin Statistikkuávdáást já avžut sämmilij já syemmilij ohtsii historjást movtijdum ulmuid Mäccmõš, maccâm, máhccan -čáitálduv Aalmuglâšmuseost, moos uárnejuvvojeh meid káidusuáppistmeh.