Vuosi lähenee loppuaan ja taloustilastoja on kattavasti vuoden 2022 kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä. Kuluttajien luottamus on ollut synkällä tasolla jo pidemmän aikaa. Samaan aikaan taloutta kuvaavissa tilastoissa on ollut nähtävissä jäähtymistä, mutta yritykset ovat pärjänneet ainakin pessimistisimpiä odotuksia paremmin.

Tuotanto on kasvanut kesästä 2020 alkaen, jolloin korona­pandemian vaikutus talouteen jäi pelättyä pienemmäksi. Koko talouden tasolla kasvu näyttää jatkuneen kesään 2022 asti. Kesällä tuotannossa nähtiin tasaantumisen merkkejä ja samalla tuottajahintojen nopea nousu näytti päättyneen.

Tarkentuneiden neljännesvuosi­tilinpidon tietojen mukaan bruttokansantuote oli kolmannella neljänneksellä 0,2 prosentin laskussa verrattuna edelliseen neljännekseen (aikaisemmin -0,3 prosenttia).

Toimialoista teollisuuden (toimialat B–E) tuotanto pieneni vuoden kolmannella neljänneksellä huhti-kesäkuun tasolta. Myös rakentamisen ja kaupan toimialoilla koettiin tuotannon laskua.

Hintojen nousu kurjistaa kotitalouksia – korona-ajan säästöt vielä tukena

Yksityiseen kulutukseen on kohdistunut paineita jo useamman neljänneksen aikana, kun palkansaajien reaaliansiot ovat ansiotaso­indeksin mukaan laskeneet. Reaaliansiot laskevat, kun kuluttajahinnat nousevat palkkoja nopeammin. Neljännesvuosi­tilinpidon mukaan yksityisen kulutuksen volyymi kääntyikin laskuun kolmannella neljänneksellä.

Toistaiseksi yksityistä kulutusta ovat tukeneet pandemian aikaan kertyneet ylimääräiset säästöt. Korona­rajoitukset vähensivät palveluiden kysyntää, ja kotitalouksien säästäminen nousi voimakkaasti vuonna 2020. Myös vuonna 2021 kotitalouksien säästämisaste oli positiivinen.

Säästöjä on neljännes­vuosittaisen sektori­tilinpidon perusteella purettu vuoden 2022 aikana. Kausitasoitettu säästämisaste kääntyi negatiiviseksi vuoden toisella neljänneksellä (-2,5 prosenttia). Kolmannella neljänneksellä säästämisaste oli -3,5 prosenttia.

Makrotilastot kuvaavat kotitalouksien tilannetta keskimäärin. Ne eivät ota huomioon, että korkojen ja sähkön hintojen nousu on toistaiseksi vaikuttanut kotitalouksiin hyvin epätasaisesti. Osalla kustannukset ovat nousseet tuntuvasti, osalla nousu on ainakin toistaiseksi jäänyt maltilliseksi.

Suhdanteesta riippumatta työikäiset vähenevät ja eläkeläiset enenevät

Työllisyystilanne on edelleen vahva, ja osalla palvelualoista on työvoimapulaa.

Neljännesvuositilinpidon mukaan työllisiä oli heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoima­tutkimuksen mukaan heinä-syyskuussa 6,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 prosenttia.

Työllisyystilanteen kiristymiseen paikoittaiseksi työvoimapulaksi vaikuttavat osaltaan muutokset väestörakenteessa. Työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin työikäisiä oli 3,55 miljoonaa. Vuosien 2010–2020 aikana työikäisten määrä on vähentynyt 136 000 henkilöllä.

Työikäisten on vuosi vuodelta katettava yhä enemmän eläkeläisten määrän kasvuun liittyviä kustannuksia. Kuviosta 1 näkee hyvän työllisyys­kehityksen vuonna 2021, mutta toisaalta myös eläkeläisten määrän pidempiaikaisen kasvun.

Kirjoittaja työskentelee kansan­talouden tilinpidon parissa Tilasto­keskuksessa.