Tänä vuonna kirimme parilla viikolla Suomi lukuina -taskutilastojen julkaisemisessa, jotta ne ehtivät mukaan juhlistamaan Tutkitun tiedon teemavuosi -tapahtumaa. Näin uunituoreet ”taskut” olivat jaossa jo kesäkuun ensimmäisenä päivänä Heurekassa.

Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Tässä muutamia poimintoja.

Siinä missä 1700-luvun puolivälissä Suomen väkiluku oli 421 500 henkilöä, tänä päivänä meitä on jo 5,5 miljoonaa. Vuosien varrella väestön kasvu on välillä pysähtynyt tai kääntynyt laskuun nälkävuosien ja sotien vuoksi.

Myös 1960-luvun lopun voimakas Ruotsiin muutto näkyy väestönkehityksessä, ja vaikutti monen suvun tarinaan – myös omaani.

Vanhempieni sisarukset lähtivät heti opiskelujensa päätyttyä Göteborgiin Volvolle töihin. Kesäisin he saapuivat perheineen lomanviettoon Suomeen sukulaisten luo tai mökkeilemään. Jokaisella heistä oli toive paluusta Suomeen jossain vaiheessa, viimeistään sitten eläkkeellä, ja osalla paluumuutto onnistuikin.

Itsenäisyytemme alussa vuonna 1917 suurin ikäryhmä oli 5–9-vuotiaat lapset, ja ikäpyramidi näytti sananmukaisesti pyramidilta. Tänä päivänä se muistuttaa uurnaa. Vuoden 2021 lopussa suurin ikäryhmä oli 55–59-vuotiaat. Heitä oli yhteensä 366 313, naisia hieman enemmän kuin miehiä.

Vuoden 2021 lopussa 55–59-vuotiaita työttömyysetuuksien saajia oli hieman yli 56 000. Viime vuosina esimerkiksi 55–64-vuotiaiden henkilöiden työllisyysaste on kasvanut.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2020 eläkkeelle jäätiin keskimäärin noin 60-vuotiaana. Eläkkeelle siirtyi tuolloin yhteensä 61 312 henkilöä. Samana vuonna 60-vuotiaiden miesten elinajanodotteen arvioitiin olevan 22,6 vuotta ja naisilla hieman pidempi, 26,4 vuotta.

Oma eläköityminen ei ole vielä vuosiin ajankohtainen, vaikkakin ajatus käy välillä mielessäni. Vanhempani jäivät aikoinaan eläkkeelle hyvin eri ikäisinä, toinen vanhemmistani jäi pois työelämästä jo 58-vuotiaana, kun työpaikalla supistettiin henkilöstöä ja toinen luopui työstään vasta 82-vuotiaana.

Ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli viime vuonna 223 henkilöä ja loukkaantumiseen johtaneita tieliikenneonnettomuuksia sattui hieman yli 3 000.

Tiellä liikkuessaan kuka tahansa voi joutua onnettomuuteen, näin oli käydä minullekin. Ylitin suojatietä, kun peräkärrytön rekka kiihdytti eteeni. Yhtäkkiä auto pysähtyikin ja kuljettaja avasi ikkunan ja huikkasi ”anteeksi, en nähnyt sinua, olit juuri kuolleessa kulmassa”. Kohtaamisestamme jäi kuitenkin lopulta hyvä mieli, se olisi voinut päättyä toisinkin.

Toisena koronavuonna 2021 suomalaiset yöpyivät vapaa-ajanmatkoilla 29,3 miljoonaa kertaa. Suurin osa yöpymisistä oli sukulaisten ja tuttavien luo suuntautuvaa kotimaan matkailua. Vuoteen 2020 verrattuna sukulaisten ja tuttavien luona yöpymiset olivat lisääntyneet kuudella miljoonalla.

Omiin lomasuunnitelmiini kuuluu pyöräilyä ja telttailua, kesämökkeilyä sekä sukulaisten ja ystävien tapaamisia. Vietän myös kesäisiä turistipäiviä kotikaupungissani.

Hyvää kesää tilastolukujen parissa!

Sirkku Hiltunen työskentelee tietopalvelusuunnittelijana Kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella Tilastokeskuksessa ja vastaa Suomen tilastollisen vuosikirjan sekä Suomi lukuina -taskutilastojen tietosisällöstä. 

Lisää mielenkiintoisia tilastolukuja löydät Suomi lukuina 2022 -julkaisun verkkosivuilta.