YK:n tilastotoimi on määritellyt tilastotyölle hyvät periaatteet (Fundamental Principles of Official Statistics), joita tilastotiedon tuottajat ympäri maailmaa ovat toiminnassaan noudattaneet. Nämä perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta ja niiden merkitys on vuosien saatossa vahvistunut yhteiskunnassa.

Niin datan ja tiedon merkitys kuin niiden käytettävyys ovat yhteis­kunnassa kasvaneet huimasti. Digitalisaatio, tekoäly­sovellukset ja muu automaatio mahdollistavat yhä suurempien tietomäärien keräämisen tietoaltaisiin, tietokantoihin ja rekistereihin. Tiedon jakelussa on siirrytty perinteisistä paperi­julkaisuista verkko­palveluihin, infograafeihin, tiedon visualisointiin, sovelluksiin ja applikaatioihin.  

Tiedon keräämisessä, jakamisessa ja hyvässä hallinnassa on kuitenkin kyse myös yksilön ja yritysten oikeuksien turvaamisesta. Muun muassa keskustelu yksityisyyden­suojasta on voimistunut EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä.   

Perusperiaatteet tukevat tiedon hallintaa  

Tilastotyön perusperiaatteet luovatkin hyvän pohjan erilaisten tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla. Perus­periaatteet määrittelevät tilaston tuottajien oikeudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa sekä tärkeimmät tilastotietoja laadittaessa ja julkaistaessa noudatettavat periaatteet.   

Perusperiaatteissa korostuu tietojen tuottamisen ammattietiikka, objektiivisuus, luottamuksellisuus, tuotanto­menetelmien läpinäkyvyys ja avoimuus, standardien käyttäminen sekä tuotosten luotettavuus, laadukkuus ja kattavuus.  

Tiedon hyvää hallintaa koskeva periaate edellyttää tilastojen tietolähteiden, laadinta­menetelmien ja menettely­tapojen avointa ja läpinäkyvää esittämistä helpottamaan tiedonkäyttäjiä aineiston käytössä ja hyödyntämisessä.

Nämä samat vaatimukset löytyvät, hieman eri tavoin sanoitettuna, tiedonhallintalaista (906/2019). Tiedonhallintalain keskeisenä tavoitteena on varmistaa viranomaisten hallussa olevien tietoaineistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely, hyödyntäminen ja yhteentoimivuus.

Laissa edellytetään, että julkishallinnon toimijat kuvaavat tiedonhallinta­mallinsa. Mallin tulee sisältää kuvaus muun muassa toiminta­prosesseista, tietovarannoista ja niissä olevista tiedoista, tietojärjestelmistä, tiedon luovutuksesta ja tiedon säilyttämisestä.   

Julkinen hallinto edistää tiedon avaamista ja hyödyntämistä  

Suomessa valmisteltiin valtiovarainministeriön johdolla tietopolitiikan selonteko vuonna 2018. Tietopolitiikan selonteossa kuvattiin tarvittavia politiikkatoimia, joilla mahdollistetaan tiedon tehokas, turvallinen ja eettinen hyödyntäminen. Tietopolitiikalla edistetään muun muassa tiedon keräämistä, avaamista, yhdistämistä, jakamista ja säilyttämistä sekä vahvistetaan tietosuojaa ja tietoturvallisuutta ihmisten oikeuksia ja vapauksia kunnioittavalla tavalla.  

Tietopolitiikan tavoitteet huomioitiin nykyisessä hallitusohjelmassa ja valtiovarainministeriön johdolla käynnistettiin Tiedon avaamisen ja hyödyntämisen -hanke (ns. Tiha-hanke). Hankkeen osakokonaisuuksien tehtävänä on strategisten tavoitteiden määrittäminen tiedon hyödyntämiselle ja avaamiselle, tiedon saatavuuden edistäminen, tiedon laatukehikon rakentaminen ja tiedon teknisen ja semanttisen yhteentoimivuuden edistäminen.   

Tiha-hankkeessa ja tiedonhallintalaissa on samoja tavoitteita kuin tilastojen perusperiaatteissa. Tiedon tulisi olla helposti käytettävää, avointa, ymmärrettävää, yhteentoimivaa (mm. harmonisoidut käsitteet, luokitukset ja yksilöivät tunnukset), hyvin kuvattua ja laadukasta. Vain hyvin kuvattu tieto ja menetelmät sekä laadukas tietoaineisto, mahdollistavat oikean tilannekuvan muodostamisen tietoa käytettäessä ja päätöksiä tehtäessä.  

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella.