Lapsien määrä on Suomessa tällä hetkellä historiallisen pieni. Syntyvyys on ollut laskussa jo pitkään ja tämä heijastuu väestön ikärakenteeseen niin, että vielä 1950- ja 1960-lukujen lapsirikkaasta Suomesta on tullut vanhusten Suomi.   

Yhä pienevän lapsijoukon hyvinvoinnista ollaan syystäkin kiinnostuneita. Kansallinen lapsistrategia nostaa lasten asiaa esille, ja on selvä merkki halusta panostaa lasten hyvinvointiin ja sen kehityksen seuraamiseen. Lapsistrategia nojaa YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, jonka Suomi on ratifioinut.

Tilastot ovat olennainen osa kansallisen lapsistrategian toteutusta. Lasten hyvinvoinnin tilaa kuvaavia indikaattoreita tarvitaan monesta näkökulmasta. Tilastotiedot tuovat esille lapsuuden kehityskulkuja; ne kertovat mikä on muuttunut ajassa, mikä kehityskulku on huolestuttava ja mitkä muutokset kertovat suunnasta kohti parempaa.

Eri mittareiden tunnusluvut voivat toimia hälytyskelloina, joiden avulla kiinnitämme huomiota huolestuttaviin muutoksiin ja ohjaamme toimintaa sinne, minne toimenpiteitä tarvitaan. Tilastot mahdollistavat myös toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin. Tuottaako se, mitä tehdään, toivottuja tuloksia?

Tilastokeskuksen Tieto&trendit-julkaisussa on ilmestynyt asiantuntijoidemme tuottama Lapset Suomessa -artikkelisarja. Se tarjoaa monesta eri näkökulmasta tarkasteltua, analyyttisempaa tietoa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta – ja tätä kokonaisuutta jatkaa hienosti Tilastokeskuksessa suunnitteilla oleva lapsia ja nuoria koskeva tietoportaali.

Lapsista löytyy tietoa – mutta se on hajallaan

Lapsiin liittyvää tilastotietoa on runsaasti saatavilla. Tietoa on tarjolla eri näkökulmista. Kyse voi olla puhtaasti lapsinäkökulmasta silloin, kun tarkastellaan lasten kokemuksia. Viranomaisnäkökulma taas painottuu silloin, kun tilastoidaan palveluiden käyttöä. Lasten perheitä tarkasteltaessa luodaan tietoa vanhempien tilanteen vaikutuksesta lapsiin.

Tietoa myös tuotetaan monin eri tavoin rekistereistä, kyselytutkimuksin, eri viranomaisaineistojen avulla (esim. rikosilmoitukset) sekä laadullisin menetelmin. 

Tietoa keräävät ja kokoavat useat eri toimijat Tilastokeskuksen ohella kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansaneläkelaitos (Kela), Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Maahanmuuttovirasto (Migri) ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo).

Lapsia koskevia indikaattoreita on myös koottu tietovarantoihin, joista esimerkkeinä voi nostaa Itlaston, Sotkanetin ja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen.

Näistä koontisivuista huolimatta käyttäjät ovat kokeneet lapsiin liittyvän tiedon olevan hajallaan ja hankalasti löydettävissä. Lisäksi kaivataan aiempaa enemmän tietoa kaikkein pienimmistä lapsista ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin tilasta – vaikkakin näistä ryhmistä tiedon tuottaminen onkin haasteellista.

Tästä syystä osana lapsistrategian toteuttamista Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan sivuston. Tietoportaali helpottaa tiedon käytettävyyttä, kun kaikki lapsia koskevat tiedot ovat jatkossa samassa paikassa.          

Eri mittarit kertovat erilaista tarinaa – kokonaiskuvan muodostaminen haastavaa

Kun halutaan lapsien tilasta kokonaiskuva, on poimittava tietoa eri osa-alueilta. Näitä osa-alueita ovat:

• väestö
• terveys ja hyvinvointi
• harrastukset ja vapaaaika
• sosiaaliset suhteet
• osallisuus
• koulu ja varhaiskasvatus
• asuminen ja elinolot
• turvallisuus ja oikeudenmukaisuus
• palvelut, etuudet ja yhteiskunnan tarjoama tuki sekä
• työelämä.

Lapsia koskevan tiedon runsautta kuvaa se, että kaikkiin edellä mainittuihin kymmeneen aihealueiseen sisältyy monia eri indikaattoreita. Pelkästään terveyteen ja hyvinvointiin liittyen on yli 200 eri indikaattoria, jotka koskevat niin fyysisen kuin henkisen hyvinvoinnin tilaa, terveystottumuksia, suun terveyttä ja toimintakykyä.

Kokonaiskuvan luominen lasten hyvinvoinnin tilasta onkin haastavaa. Blogini lopussa on esitetty joitakin nostoja kuvaamaan, miten lapsilla Suomessa menee. Tiedot perustuvat THL:n kouluterveyskyselyyn ja pääosin 4. ja 5. luokkalaiset on valittu edustamaan suomalaisia lapsia. Tietoja höystetään muutamalla muualla mittarilla. 

Kun lukuja katsoo tällaisella karkealla tasolla, nähdään, kuinka moninainen kuva suomalaislasten hyvinvoinnista muodostuu.

Monet mittarit kertovat pääosin hyvinvoivista lapsista, joista valtaosa pitää koulunkäynnistä, saa tukea kotona ja joilla on kaveri tai kavereita. Harrastaminenkin on osa arkielämää valtaosalle lapsista.

Toisaalta nettimaailmasta irrottautuminen on monelle vaikeaa ja huostaanottojen yleisyys herättää huolta.

Kokonaiskuvan luominen lasten hyvinvoinnin tilasta vaatii tietenkin syvemmälle menevämpää analyysiä – kuten edellä mainitussa Lapset Suomessa- artikkelisarjassa – kuin tällaista yksittäisten nostojen poimintaa indikaattoreiden joukosta. Esimerkkinä tutkimustuloksista mainittakoon, että valtaosalla lapsista menee mainiosti ja huono-osaisuus kasautuu pienelle vähemmistölle (Kalli & Hakovirta 2020). Kuitenkin jo näiden indikaattoreiden esille nostaminen herättänee mielenkiintoa sitä kohtaan, miten lapset Suomessa voivat.

Indikaattorien muodostaminen, kokoaminen ja julkaiseminen on meidän tilastontekijöiden ydinosaamisaluetta. Tämä on kuitenkin vasta ensi askel lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisen kannalta. Työ jatkuu: mitä luvut merkitsevät ja millaisiin toimenpiteisiin ne antavat aihetta yhteiskunnassamme?

On olennaista, että vuoropuhelu tarvittavista toimenpiteistä tutkijoiden, kansalaisten ja poliittisten toimijoiden kesken nojaa samaan tietopohjaan. Tilastoilla tuemme paremman maailman luomista lapsille ja nuorille – ja meille vähän vanhemmillekin!

YTT Anna Pärnänen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa ja hän toimii projektipäällikkönä Lapsistrategian toimenpide 24 toteutuksessa. 

Poiminnat THL:n kouluterveyskyselyiden avainluvuista kertovat noin kymmenvuotiaiden lasten arjesta ja elämästä Suomessa.

Terveys ja hyvinvointi:

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi:

• 9 % pojista
• 13 % tytöistä

Vähintään lievää ahdistusoireilua:

• 17 % pojat
• 32 % tytöt

Erittäin tyytyväisiä elämäänsä:

• 52 % pojat
• 38 % tytöt

Vähintään tunnin päivässä liikkuvat:

• 47 % pojat
• 39 % tytöt

Harrastukset ja vapaa-aika

Harrastaa jotain vähintään yhtenä päivänä viikossa:

• 84 % pojat
• 89 % tytöt

Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut:

• 33 % pojat
• 41 % tytöt

Sosiaaliset suhteet

Vähintään yksi kaveri:

• 99 % pojat
• 99 % tytöt

Kokee, että vanhemmat tukevat ja kannustavat usein:

• 87 % pojat
• 87 % tytöt

Osallisuus

Osallistunut koulun yhteisten sääntöjen suunnitteluun:

• 64 % pojat
• 68 % tytöt

Koulu ja varhaiskasvatus 

Pitää koulunkäynnistä:

• 74 % pojat
• 81 % tytöt

Asuminen ja elinolot

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet lapsiperheet: 3 % (vuonna 2020)

Turvallisuus ja oikeudenmukaisuus

Kokenut vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa vuoden aikana:

• 17 % pojat
• 14 % tytöt

Koulukiusattu vähintään kerran viikossa:

• 8 % pojat
• 8 % tytöt

Palvelut, etuudet ja yhteiskunnan tarjoama tuki

Terveystarkastuksessa puhutaan lapselle tärkeistä asioista:

• 74 % pojat
• 73 % tytöt

Vuoden aikana huostassa olevia lapsia suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön: 7–12-vuotiaat 0,87 (vuonna 2020)