Viimeiset kymmenen vuotta Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on yleisesti ottaen kehittynyt vaatimattomasti kilpailijamaihin nähden, kunnes vuonna 2017 t&k-panosten kasvaessa edellisvuodesta tapahtui käänne parempaan. Jotta Suomi säilyttäisi hyvän asemansa kansainvälisissä vertailuissa ja pääsisi takaisin t&k-intensiteetiltään kärkimaiden joukkoon, on t&k-toiminnan panostuksia ja sen tilaa kuvaavaa bkt-osuutta kuitenkin yhä tarpeen kasvattaa.

Parlamentaarinen tki-työryhmä on linjannut tavoitteeksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen tason noston neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. 

Tuoreiden tilastotietojen mukaan t&k-menojen bkt-osuus oli kolme prosenttia vuonna 2021, ja ennakkotiedot arvioivat 2,93 prosentin osuutta kuluvalle vuodelle 2022. (Kuvio 1)

Neljän prosentin tavoitteen kannalta täytyy muistaa, että osuuteen vaikuttaa t&k-panostusten lisäksi myös bruttokansantuotteen kehitys.

*2022 on ennakkotieto

**2030 on kansallisesti asetettu tavoiteluku, ei tilastotieto

Yrityssektori merkittävin t&k-rahoittaja ja -toteuttaja

Vuonna 2021 Suomessa käytettiin tutkimus- ja kehittämistoimintaan kaikkiaan lähes 7,5 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 559 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia.

Kuvio 2 havainnollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jakautumisen sektoreittain rahoituslähteen mukaan.

Merkittävin t&k-toiminnan rahoittaja Suomessa on yrityssektori, ja suurin osa tutkimus- ja kehittämistyöstä myös tehdään yrityksissä.

Vuonna 2021 kotimaisen yrityssektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta oli 57 prosenttia. Kun tähän rahoitukseen lisätään ulkomailta tullut yritysrahoitus, yritysten osuus t&k-toiminnan kokonaismenojen rahoituksesta oli 66 prosenttia.

Yritysten t&k-rahoitus kohdentuu lähes täysin yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jonka osuus oli 69 prosenttia Suomen kaikista t&k-menoista vuonna 2021.

Toiseksi suurin t&k-menojen rahoittaja on julkinen sektori; sen osuus rahoituksesta on ollut kutakuinkin reilun neljänneksen luokkaa koko 2000-luvun. Osuuteen sisältyvät muun muassa korkeakoulujen suora budjettirahoitus sekä Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitus.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan toiseksi suurin on korkeakoulusektori. Sen osuus on viime vuosina ollut noin neljänneksen t&k-menoista. Korkeakoulusektorin osuuteen sisältyy yliopistojen, yliopistollisten keskussairaaloiden sekä ammattikorkeakoulujen tekemä tutkimus ja kehittäminen.

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Yrityssektorilla on suuren osuutensa vuoksi merkittävä vaikutus tutkimus- ja kehittämistoimintamenojen kehittymiseen kokonaisuudessaan. Tuoreimpien tilastotietojen mukaan t&k-menot kasvoivat etenkin yrityssektorilla (11 %), mikä nostatti t&k:n kokonaismenot nimellisarvoltaan viimein aiempaa huippuvuotta 2011 korkeammalle tasolle. (Kuvio 3)

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Miten t&k-menot jakautuvat eri sektoreilla tuoteryhmittäin ja tieteenaloittain? 

Kuvio 4 kertoo, miten tutkimus- ja kehittämismenot kohdentuivat eri sektoreille ja jakautuivat tuoteryhmittäin tai tieteenaloittain vuonna 2021.

Yritysten t&k-menoista puolet suuntautui neljän t&k-menoiltaan suurimman tuoteryhmän tuote- ja prosessikehitystyöhön. Nämä tuoteryhmät olivat viestintälaitteet, ohjelmistot, muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä lääkeaineet ja lääkkeet. Yhdessä ne muodostivat kolmanneksen kaikista t&k-menoista.

Korkeakoulusektorilla t&k-menot jakautuivat – humanististen tieteiden ja maatalous- ja metsätieteiden päätieteenalaa lukuun ottamatta – tasaisemmin luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, lääke- ja terveystieteiden ja tekniikan päätieteenalojen välillä.

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoimintamenoista reilu kolmannes kohdentui tekniikan päätieteenalalle, mikä vastaa kolmea prosenttia t&k-toiminnan kokonaismenoista vuonna 2021.

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

T&k-toiminnan kokonaisuuteen tarvitaan kaikki talouden sektorit. Uutta tavoitteleva ja luova toiminta uuden tiedon ja uusien sovellusten synnyttämiseksi edellyttää tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaikkia osa-alueita perustutkimuksesta kokeelliseen kehittämiseen. Kymmenen vuoden päähän asetetun neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäystä myös valtion t&k-rahoitukseen. Tätä tukee osaltaan t&k-rahoituksen ennakoitavuuteen ja pitkäjänteisyyteen tähtäävä t&k-rahoituslaki.  

Tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta aikaakin on vielä useita vuosia. Jää nähtäväksi, miten t&k-menojen rakenne lähivuosina kehittyy ja miten t&k-panostukset tavoitevuonna kohdentuvat.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen talous­tilastoissa Yritykset, globalisaatio ja innovaatio -ryhmässä. Vuorovaikutteiset visualisoinnit on toteuttanut Tilastokeskuksen viestintäasiantuntija Tuomas Lehto ja muun tilastografiikan graafikko Riikka Turunen.