Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Työtunnit kasvaneet työllisyyttä hitaammin

20.12.2022
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Työllisyyden kasvu on jatkunut tähän mennessä koko vuoden 2022. Marraskuussa työllisyys kasvoi edelleen reippaasti verrattuna edelliseen vuoteen ja työllisyys­asteen trendi nousi. Luvut hellittänevät osaltaan pelkoa pikaisesta taantumasta.

Olematta ennustaja voi jo sanoa, että koko kalenteri­vuodesta tulee työllisyyden selvän kasvun vuosi.

Verrattuna työllisyyden kasvuun työtunnit ovat kasvaneet hitaammin, kuten vuoden mittaan on tullut esille.

Työllisten määrä on kasvanut kuukausi­muutoksien keskiarvona tammi-marraskuussa 2,8 prosenttia. Työtuntien määrä on vastaavasti kasvanut 1,6 prosenttia.

Tämä johtuu suurelta osin osa-aikatyön kasvusta.

Kuviossa 1 näkyy, paitsi työllisten määrän kasvu, niin myös erikseen kokoaika- ja osa-aikatyöllisten määrän kasvu prosentuaalisena osuutena.

Kuvio 1. Työllisten määrän muutos tammi-marraskuussa 2022 verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan, prosenttia
Kuvio 1. Työllisten määrän muutos tammi-marraskuussa 2022 verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan, prosenttia. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Toisaalta työtuntien kasvu on ollut vaatimattomampaa kuitenkin niin, että osa-aikatyössä työtuntien kasvu (2,0 %) on suurempaa kuin kokoaika­työssä (0,8 %) vertailtaessa kuluvaa vuotta viime vuoteen (kuvio 2).

Kuvio 2. Työtuntien määrän muutos tammi-marraskuussa 2022 verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan, prosenttia
Kuvio 2. Työtuntien määrän muutos tammi-marraskuussa 2022 verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan, prosenttia. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Syitä on monia

Edellä mainitut luvut kertovat, että työlliset ovat tehneet työtunteja keskimäärin jonkin verran vähemmän kuin aiemmin niin kokoaika- kuin osa-aikatyössä. Mistä tämä kertoo?

Syitä voisi olla lisääntynyt poissaolo töistä eri syistä, kuten sairaus­poissaolot, lakot, lomautukset tai lomien lisääntynyt pitäminen. Toisaalta hyvin erilaiset kalenteri­vuodet voisivat ainakin teoriassa vaikuttaa tehtyjen työtuntien määrään.

Mikään edellä mainituista ei taida täysin vakuuttaa siitä, että töistä olisi oltu poissa merkittävästi enemmän. Tämän voi todeta myös työssäolo­asteen perusteella: se näyttää muuttuneen vain aavistuksen vuosien 2021 ja 2022 välillä.

Toisaalta työssäoloaste nojautuu koko viikon poissaoloihin töistä. On mahdollista, että lyhyemmät poissaolot esimerkiksi sairauden vuoksi ovat vähentäneet keskimääräistä tehtyä työaikaa. HS kertoi sairauspoissaolojen ”rajusta kasvusta”.  Siltikään jutussa kerrotut sairaus­poissaolojen volyymit tuskin riittävät selittämään, miksi työtunnit eivät ole kasvaneet samaan tahtiin kuin työllisyys.

Myöskään työllisten keskimääräisten työtuntien ei pitäisi olla vähentynyt lain­säädännöllisistä syistä.

Paljon tutkimista edessä

Kaiken kaikkiaan työtuntien laimea kasvu ei liene kovin dramaattista. Kokoaika­työllisten määrä on paljon suurempi kuin osa-aikatyötä tekevien määrä: viimeksi mainitun ryhmän lukumääräisesti pienempikin kasvu tuottaa suuremman kasvuprosentin.

Kun koko vuosi 2022 tiedetään, voidaan tutkia enemmän ja paremmin, selittävätkö esimerkiksi alakohtaiset muutokset tilannetta, ja millä tavalla miesten ja naisten työllisyys­kehitys liittyy kokonaisuuteen.

Ja aina mielenkiintoinen asia: Onko erityisesti hyvin pientä työmäärää tekevien työllisten määrä räjähtänyt kasvuun? Tähän on tarkoitus palata tammi-helmikuun vaihteessa.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoimatutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen Työelämä ja palkat -ryhmässä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

tk-icons