Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla monen mieli järkkyi niin Ukrainassa kuin myös eri puolilla Eurooppaa. Turvallisuuden tunnetta ravistellut kriisi herätti myös monissa suomalaisissa paitsi pelkoa myös laajaa epätietoisuutta tulevasta.

Kansalaispulssi-kyselyn mukaan Ukrainan kriisi heijastui suomalaisten mielialaan etenkin alkukeväällä, kun Venäjä oli vasta hyökännyt Ukrainaan. Maaliskuussa yli kolmasosa kyselyyn vastanneista koki olevansa vähintään jonkin verran allapäin ja masentunut.

Kyselyn perusteella yleinen mieliala kuitenkin koheni kesällä lämpimien päivien saapuessa ja Suomen ottaessa Nato-hakemusta koskevia ratkaisevia askeleita. Kesäkuussa yli kaksi kolmasosaa tunsi olevansa vähintään melko iloisia ja hyväntuulisia, ja enää 27 prosenttia koki olevansa vähintään jonkin verran allapäin.

Syksyä kohden tunnelmat kääntyivät jälleen laskuun: lokakuun alussa noin kolmasosa koki olevansa vähintään jonkin verran masentunut. Lokakuussa eniten allapäin tunsivat olevansa alle kolmikymppiset, joista 41 prosenttia koki olonsa vähintään jonkin verran masentuneeksi (kuvio 1). Naiset tunsivat masennusta vähän miehiä enemmän.

Ukrainan kriisi huolettanut erityisesti naisia

Ukrainan kriisi heijastui kansalaisten huoliin erityisesti maaliskuussa, jolloin kriisi oli juuri alkanut (kuvio 2). Huolet kevenivät kuitenkin lämpimien kesäiltojen saapuessa: kesäkuussa Ukrainan tilanteesta kantoi huolta enää 38 prosenttia vastaajista. Syksyn tullen Ukrainaa koskevat uutiset palasivat taas ihmisten mieliin, ja lokakuussa lähes joka toista vastaajaa huoletti Ukrainan tilanne.

Eniten huolta kantoivat naiset, joista hieman yli puolet oli vähintään melko huolissaan. Miehistä näin koki 39 prosenttia.

Huolestuneisuus lisääntyi myös iän mukaan: 60–75-vuotiaista vähintään melko huolissaan oli yli puolet, kun taas alle 30-vuotiaista noin kolmannes.

Ukrainan kriisin aiheuttamat huolet koskivat etenkin Suomen taloutta, josta lokakuussa lähes kaikki vastaajat olivat vähintään jonkin verran huolissaan.

Myös Euroopan turvallisuus huoletti; puolet vastaajista oli siitä vähintään melko huolissaan. Sen sijaan Suomen turvallisuus huoletti hieman vähemmän, vain 28 prosenttia vastaajista oli siitä vähintään melko huolissaan. Tähän on voinut vaikuttaa Suomen Nato-hakemusprosessin eteneminen, sillä elokuussa yli 60 prosenttia vastaajista koki, että Suomen Nato-hakemuksen jättäminen on parantanut heidän turvallisuuden tunnettaan vähintään jonkin verran.

Toimeentulo herättää huolta etenkin pienituloisissa

Huolta kannettiin myös toimeentulosta seuraavan puolen vuoden aikana. Toimeentuloa koskevat huolet lisääntyivät vastaajien keskuudessa tasaisesti tammikuulta syksylle: Tammikuussa noin viidesosa koki olevansa vähintään jonkin verran huolissaan toimeentulostaan, kun taas lokakuussa näin koki jo reilu kolmannes vastaajista.

Lokakuun alussa naiset olivat noin kahdeksan prosenttiyksikköä huolestuneempia toimeentulostaan kuin miehet, ja yksinasuvat noin 11 prosenttiyksikköä enemmän huolissaan kuin perheen tai muiden henkilöiden kanssa asuvat.

Varakkaista ja hyvin toimeentulevista vain seitsemän prosenttia oli vähintään jonkin verran huolestunut toimeentulostaan, kun taas pienituloisista näin koki yli puolet (kuvio 3).

Sähkökriisi tuntuu erityisesti suoran sähkölämmön käyttäjien kukkarossa

Kaasun tuonnin Venäjältä katkettua kriisi on heijastunut myös sähkön ja energian hintoihin. Lokakuussa yli puolet vastaajista koki, että sähkön ja energian hinnat huolettivat vähintään melko paljon. Eniten huolta kokivat pari- ja rivitalossa asuvat, joista noin kaksi kolmasosaa oli asiasta huolissaan. Vastaavasti omakotitaloissa asuvista 61 prosenttia ja kerrostaloasujista hieman alle puolet olivat tilanteesta huolissaan.

Sähkön ja energian hinnat huolettivat huomattavasti eniten suoran sähkölämmön käyttäjiä, joista reilu kaksi kolmasosaa oli vähintäänkin melko huolissaan. Kaukolämmön käyttäjistä huolissaan oli hieman alle puolet.

Sähkön ja energian hinnat huolettivat luonnollisesti myös pienituloisia. Heistä kaksi kolmasosaa oli vähintään melko huolissaan, kun taas hyvätuloisista vähintään melko huolissaan oli 44 prosenttia.

Naisia sähkön hinnan nousu huoletti hieman miehiä enemmän. Eniten huolissaan olivat 45–59-vuotiat, joista 63 prosenttia oli vähintään melko huolissaan.

Monet vastaajat olivat jo lokakuuhun mennessä tehneet toimia energiaa säästääkseen, ja todennäköisesti hintojen noustessa energiaa säästellään entisestään. Suuri osa vastaajista oli lokakuun alkuun mennessä muun muassa lyhentänyt suihkuaikaa ja pitänyt kodin oleskelutilojen lämpötiloja tavanomaista alempana (kuvio 4). Naiset olivat tehneet energiansäästötoimia hieman miehiä enemmän.

Jatkuessaan Ukrainan huolettaa syystäkin, ja yleisinhimillisen huolestuneisuuden lisäksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät suoraan eri puolilla Eurooppaa ja heijastuvat ihmisten arkeen. Sähkön ja energian hintojen nousun lisäksi kasvava inflaatio vaikuttaa monen toimeentuloon – muutoksia huokeampiin hintoihin tuskin nähdään ihan lähiaikoina.

Tulevana talvena joudumme myös varautumaan muun muassa sähkökatkoksiin ja eniten kriisistä kärsivät pienituloiset ja suoran sähkölämmön käyttäjät. Voimme koittaa pitää tulevan talven sähkölaskut edes jollain tapaa kohtuullisina kuviossa 4 mainituin keinoin. Mitä enemmän löydämme vaihtoehtoisia energialähteitä, sitä paremmin pystymme varautumaan vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Viestintä ja verkostot -ryhmässä.