Suomen valtion takaukset ovat herättäneet keskustelua niin kotimaassa kuin ulkomailla. Jos jossain Suomi on ollut EU-maiden kärjessä, niin valtion takausten määrässä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuonna 2019 Suomen valtion takaukset olivat 33 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun toisena olleen Tanskan vastaava luku oli 18 prosenttia (Kuvio 1). Suomen etumatkaa selittää suurelta osin valtion takausten esitystapa, jota muutetaan nyt vuoden 2022 alusta alkaen kuvaavammaksi ja yhdenmukaisemmaksi muiden EU-maiden kanssa.

Takautuvasti vuoteen 2017 asti toteutettava muutos koskee Finnveran vientitakuiden ja erityistakauksien esitystapaa valtion takauskannassa. Keskityn blogissani kuvaamaan esitystavan muutosta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

Mikä sitten selittää Suomen esittämää runsasta valtion takaustoimintaa?

Yksi merkittävä syy löytyy tavasta esittää Finnveran takauksia, joiden osuus koko valtion takauskannasta vuoden 2020 lopussa ennen muutosta oli 26 prosenttia. Finnveraa suurempi osuus tulee Paikallishallinnon sektorin (S.1313) takauksista. Sen vuoksi Suomi pysyttelee esitystavan muutoksen jälkeenkin EU-vertailussa kärkisijalla.

Finnvera Oyj on valtion kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö, joka tarjoaa rahoitusta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan tueksi sekä rahoituspalveluita kansainvälistymisen ja vientitoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi. Yritykset voivat käyttää Finnveran myöntämiä takauksia vakuutena pankeilta tai muilta rahoittajilta saamilleen luotoille ja muille vastuusitoumuksille.

Tilastoissa Finnvera luokitellaan sektorille Muut rahoituksen välittäjät (S.125), mutta se ei kuulu Julkisyhteisöihin (S.13) sen omistajan valtion tavoin.

Lain mukaan valtio sitoutuu korvaamaan Finnveran rahoitustoiminnasta mahdollisesti syntyneitä luotto- ja takaustappioita ja kantaa näin ollen osittain suoraan sen toiminnasta syntyvää riskiä. Valtio korvaa Finnveralle osan sen kotimaan toiminnasta syntyneistä luotto- ja takaustappioista, mutta Finnveran vientitakuita ja erityistakauksia kyseinen sitoumus ei koske.

Kansantalouden tilinpidossa Finnveran kotimaan toiminnan lainat on valtion sitoumuksen vuoksi järjestetty uudelleen siten, että Finnveran ja lainansaajayrityksen väliset lainat kierrätetään Valtionhallintosektorin (S.1311) tilien kautta. Sitoumuksen alaiset kotimaan toiminnan takaukset näytetään valtionhallinnon takaustiedoissa.

Valtion ja Finnveran eriävät sektoriluokitukset sekä valtion rooli vastuunkantajana tekevät Finnveran takausten esittämisestä haastavaa. Julkisyhteisöihin kuulumattoman julkisen rahoituslaitoksen antamista takauksista ainoastaan luotto- ja takaustappiositoumusta koskevat kotimaiset takaukset tulisi esittää julkisyhteisöjen tiedoissa.

Vientitakuut ja erityistakaukset kuuluisivat sen sijaan Rahoitus- ja vakuutuslaitosten sektorille (S.12), koska näistä Finnvera kantaa itse välitöntä riskiä eikä niitä koske aiemmin mainittu luotto- ja takaustappiositoumus.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, koska valtiolla on kuitenkin tarpeen vaatiessa lainsäädännössä määrätty, eksplisiittinen vastuu myös vientirahoituksen tappioista. Tämän vuoksi Suomi on tähän asti esittänyt kaikki Finnveran takaukset koko valtion takauskannassa.

Tilastokeskus noudattaa takausten raportoinnissa ESA2010-asetuksen (European System of Regional and National Accounts) sekä julkisen talouden alijäämä- ja velkakäsikirjan (MGDD-Manual on Government Debt and Deficit) määritelmiä. Lisäksi Euroopan tilastovirasto Eurostat käy säännöllisesti keskusteluja jäsenmaiden kanssa tilastointiin liittyvistä menetelmistä, jotta eri maiden tiedot olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia.

Takaukset eivät ole mukana kansantalouden tilinpidon ydintileillä, mutta niistä julkaistaan tietoja kansallisesti julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa sekä raportoidaan Eurostatille kahdessa erillisessä tietolähetyksessä: Ehdollisia vastuita kuvaavassa raportissa sekä julkisen talouden  alijäämä- ja velkaraportoinnin yhteydessä (EDP).

Eurostatin ja Tilastokeskuksen välisissä keskusteluissa Eurostat on nostanut esiin Finnveran vientitakuiden ja eritystakausten esitystavan haasteet. Eurostat on esittänyt toiveen, että jatkossa Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset raportoitaisiin erillään koko valtion takauskannasta.

Tilastokeskus selvitti Finnveran vientitakuiden ja erityistakauksien lukujen taustalla olevia tekijöitä ja lainsäädäntöä. Yhteisymmärryksessä Eurostatin kanssa Tilastokeskus on päätynyt muuttamaan valtion takausten esitystapaa seuraavalla tavalla: Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset siirretään pois koko valtion takauskannasta ja raportoidaan jatkossa erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa.

Näin esitettynä mitään oleellista tietoa ei raportoinnissa häviä, vaan tiedot ovat saatavilla uudelleen järjestettynä.

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset näkyvät siis jatkossa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa erillisessä sarakkeessa. Valtion takauskantaan jäävät edelleen Finnveran osalta sen kotimaan takaukset sekä valtion takaukset Finnveran varainhankinnalle. Kuviosta 2 näkyy muutoksen kokonaisvaikutus valtion takauskantaan suhteessa bkt:hen.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidossa julkisen talouden asiantuntijana.