Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Verkostoituminen ja ekosysteemi­työ haastavat tieto- ja tilasto­tuotantoa

25.8.2022
Kuva: Kari Likonen

Tilastokeskuksen tehtävänä on johtaa ja kehittää Suomen kansallista tilasto­ekosysteemiä, joka koostuu kaikista virallisen tilastotiedon tuottajista. Perinteisesti merkittävin este valtion­hallinnon organisaatioiden väliselle yhteistyölle ovat olleet siilomaiset organisaatio­rajat, mikä monesti rajoittaa kykyä joustavasti ja nopeasti vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Luotettavan, tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöidyn täsmätiedon ja nopeasti saatavan tiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti informaatio­yhteiskunnassa. Perinteinen tilastotuotanto pystyy vastaamaan näihin tietotarpeisiin yleensä vain tietyissä rajatuissa tapauksissa. Nyt tarvitaan näitä tilastotietoja täydentäviä tietoja sekä tietoa täysin uusista yhteiskunnan ilmiöistä. Kasvavaa tarvetta on myös eri organisaatioiden tuottamien tietojen yhdistämiselle

Samaan aikaan haasteena on se, etteivät tilastotuotannon resurssit ole kasvaneet tarpeiden mukana. Ratkaisua resurssivajeeseen on osaltaan etsitty valtionhallinnon ekosysteemi­mäisestä ja verkosto­maisista toiminta­tavoista. Näin eri organisaatioiden tuottamat tiedot ja niiden asiantuntijoiden osaaminen saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä yhteisessä tieto- ja tilasto­ekosysteemissä.  

Tilastokeskuksen strategiassa asiakas nostettiin keskiöön vuosina 2016–2019, ja sen jälkeen päätettiin keskittyä kumppanuuksiin.

Loogisena seuraavana askeleena on keskittyä Suomen tieto- ja tilasto­ekosysteemin rakentamiseen, jota luonnehtii rekisteritietojen laajamittainen hyödyntäminen tilasto­tuotannossa, laadun parantaminen, yhtenäinen jakelualusta ja datahuone­ajattelu. Nämä ovat myös juuri valmistuneen Tilastokeskuksen strategian keskeisiä tavoitteita.

Asiantuntijatieto esiin ja käyttöön

Tällä hetkellä tilastoalaa kirittää uudistumaan etenkin teknologian kehitys ja digitalisaatio. Suuri joukko globaaleja yrityksiä hyödyntää digitalisaatiota keräämällä ja hyödyntämällä käyttäjien itse tuottamia tietomassoja.

Yritysten tarjoamat vuorovaikutteiset, käyttäjien tarpeita ennakoivat digitaaliset palvelut muokkaavat asiakkaiden odotuksia ja tarpeita. Nämä muutokset heijastuvat suoraan myös tilastoalaa koskeviin odotuksiin.

Datayritysten keräämä data-aineisto, jonka perusjoukkoa ei voida hallita, sopii kuitenkin huonosti luotettavan tilasto­tuotannon perustaksi. Luotettavampaa tietoa saadaan rekisteriaineistoja entistä laajemmin hyödyntämällä ja yhdistämällä sitä olemassa oleviin tietoaineistoihin. Tämänkaltainen yhteistyö taas edellyttää nykyistä syvempää tilastoalan verkostoitumista.

Tilastotuotannossa syntyy määrällisten numero­aineistojen ohella myös laadullista asiantuntija­tietoa yhteiskunnan ilmiöistä ja niiden syistä. Myös eri alojen asiantuntemuksen yhdistäminen synnyttää uutta tietoa. Tämä tieto pitäisi saada nykyistä laajemmin yhteiskunnan käyttöön.

Siiloista palveluketjuihin

Ekosysteemityön keskeisenä ajatuksena on, että jatkossa uusia palvelu­kokonaisuuksia luodaan yhdistämällä erillispalveluja palveluketjuiksi. Tarkoituksena on, että tilastoalan asiantuntijoiden verkostot ja ekosysteemit tuottavat hyötyä asiakkaille ja kaikille ekosysteemin toimijoille.

Tuotettujen palveluiden arvo on asiakkaille suurempi kuin toimijoiden siilomaiset erillis­palvelut. Tilastoalalla tuttuja ovat erilaiset tuottajaverkostot. Nyt uutta on keskittyminen asiakas­näkökulmaan perinteisen tuottaja­näkökulman sijaan ja pyrkimys asiakas­keskeiseen palveluun.

Suomen tietoekosysteemin kehittämisen pohdinta, jossa on mukana myös tilasto­ekosysteemin kehittäminen, on aloitettu osana valtionhallinnon Työ 2.0 Lab -verkoston organisoimaa ekosysteemi­koulua, joka käynnistyi tammikuussa 2022. Mukana tieto- ja tilasto­ekosysteemiä kehittävässä tiimissä on asiantuntijoita Tilastokeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Ekosysteemikoulun tavoitteena on antaa pontta ja tukea eri organisaatioiden kesken tapahtuvaan palvelujen ja tuotteiden yhteiskehittämiseen.

Ideoista käytäntöön

Tilastoekosysteemiä kehittävä tiimi järjesti kesäkuun alussa työpajan ekosysteemi­työstä kiinnostuneille. Tilastoalan asiantuntijoiden kesken pohdittiin, kuinka ekosysteemi­työtä voisi edistää käytännössä.

Ensinnäkin ekosysteemityö kaipaa käsitteellistä kirkastamista, aiheen opiskelua ja tiedon jakamista. Toiseksi tärkeäksi nähtiin organisaatioiden johdon sitouttaminen työhön ja ylätason linjaukset sekä yhteiset kehittämishankkeet ja asiakkaiden ottaminen mukaan tietotuotteiden kehittämiseen.

Kolmanneksi pidettiin tärkeänä uusien työtapojen omaksumista. Näille antavat raamit valtionhallinnon yhteiset työtilat, kehittämishankkeet, teams-kanavat sekä tiedon keruu- ja levittämiskanavat.

Neljänneksi esiin nousi toiminnan rahoituksen turvaaminen sekä ajan varaaminen yhteistyölle ja luovuudelle.

Tilastoekosysteemi on nykyisellään hajautettu. Suomen virallista tilastoa (SVT) koskevan yhteistyön syventäminen tukee osaltaan ajatusmallien uusiutumista ekosysteemi­mäisemmiksi. Myös tilastoekosysteemiä kehittävän tiimin tavoitteena on osaltaan edistää laajemmin ekosysteemi­ajattelua ja -työtä loppuvuoden 2022 aikana.

Ekosysteemityön edistämiseksi Työ 2.0 Lab julkaisee kaikille valtionhallinnon työntekijöille tarkoitetun ekosysteemityön käsikirjan loppuvuodesta 2022.

 

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa Viestintä- ja verkostot ryhmässä, joka vastaa Tilastokeskuksen tietoekosysteemi- ja verkoston työn edistämisestä.

 

Lähteitä ekosysteemiajatteluun:

Nissinen, Heli (Sitra): Unohtakaa yksin yrittäminen, uusi kasvu syntyy ekosysteemeissä: https://www.sitra.fi/artikkelit/unohtakaa-yksin-yrittaminen-uusi-kasvu-syntyy-ekosysteemeissa/

TEM; Kasvuekosysteemit uuden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineenä: https://tem.fi/ekosysteemit

Tuomaala, Juha (Maanmittauslaitos): Siiloista verkostoihin ja ekosysteemeihin: https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/siiloista-verkostoihin-ja-ekosysteemeihin

Työ 2.0 Lab; Ekosysteemikoulussa opitaan uutta ajattelun ja tekemisen mallia 28.1.2022: https://tyo-2-0-lab.fi/2022/01/31/ekosysteemikoulussa-opitaan-uutta-ajattelun-ja-tekemisen-mallia/

VTT; Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/publications/2020/Yhdessa_kestavaa_kasvua_17022021.pdf

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.2.2022
Outi Ahti-Miettinen

YK:n virallisen tilaston periaatteet ohjeistavat tilastoviranomaisia kertomaan tarkasti, miten tilastot on laadittu. Periaatteen avulla voidaan arvioida myös muun yhteiskunnassa syntyvän tiedon luotettavuutta. 

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons