Ympäristönsuojelumenot kasvoivat vuonna 2020 edeltävän vuoden notkahduksen jälkeen. Kasvun taustalla olivat julkisen sektorin lisääntyneet panostukset ympäristönsuojeluun. Valtion rahaa kohdennettiin muun muassa maaperän- ja pintaveden suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Lisäksi julkisen sektorin tulonsiirrot ympäristönsuojelun edistämiseen kasvoivat noin 15 prosenttia.
Yritysten ympäristönsuojelumenot pysyivät sen sijaan edellisen vuoden tasolla. Yritysten rooli ympäristönsuojelussa on suojelumenoilla mitattuna pienentynyt ja julkisen sektorin osuus vastaavasti kasvanut. Yritysten osuus ympäristönsuojelun kokonaismenoista on kuitenkin yhä yli puolet.
Julkisen sektorin osuuden kasvua selittävät erityisesti valtion lisääntyneet luonnonsuojelualueiden hankinnat ja eräiden luonnonsuojelumenojen lisäykset ympäristöministeriön hallinnonalalla.
Mitä tilasto kertoo?
Ympäristönsuojelumenot-tilastossa esitetään ympäristönsuojeluinvestointien sekä ympäristönsuojelusta aiheutuneiden toimintamenojen suuruudet toimialoittain ja käyttökohteittain. Tämät tieto auttaa ymmärtämään, miten yhteiskunta vastaa ympäristön pilaantumisen haasteisiin.
Tilaston avulla voidaan arvioida kansantalouden taloudellista sitoutumista ympäristönsuojeluun ja tarkastella, kuinka ympäristönsuojelun kustannukset vaikuttavat kilpailukykyyn.
Lisäksi tilasto auttaa arvioimaan saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista.
Menojen kasvun taustalla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia tapahtumia.
Kaivostoiminnan, teollisuuden ja energiahuollon ympäristönsuojelumenoista ulkoilman- ja ilmastonsuojelu on ollut suurin erä mutta laskenut vuodesta 2017 lähtien. Tähän erään lasketaan muun muassa toiminnot, joiden avulla vähennetään ilmakehän saastepitoisuuksia. Konkreettisena esimerkkinä voisi olla sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistäminen. Näin ollen ulkoilman- ja ilmastonsuojelun menojen kasvun taustalla olisi positiivinen kehitys.
Toiseksi suurimmalle ympäristölohkolle, jätevesihuollolle, kuuluvat toiminnot, jotka vähentävät pintaveden saastumista rajoittamalla jäteveden leviämistä sisämaan pintavesiin ja meriveteen.
Jätevesihuollon menojen taso kasvoi hieman vuonna 2020. Menojen kasvun syitä voidaan tulkita eri tavoin: onko jäteveden määrä kasvanut vai syntyvätkö lisämenot vedenkäsittelyverkoston kehittämisestä ja laajentamisesta? Myös tekniikan kehittäminen kasvattaa menoja. Jätehuollon menojen muutosta voidaan tulkita pitkälti samalla tavoin.
Muut ympäristönsuojelumenot koostuvat suurelta osin maaperän ja pintavesien suojelusta sekä ympäristöä koskevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Maaperän ja pintavesien suojelulla tarkoitetaan muun muassa vesialueiden puhdistamista sekä toimintoja, jotka vähentävät saasteiden imeytymistä ja maaperän eroosiota. Vuosittaista vaihtelua selittävät osin ympäristövahingot, jotka ovat aiheuttaneet lisäkustannuksia muun muassa kaivosteollisuudessa.
Esimerkiksi vuosina 2016 ja 2017 kaivostoiminnan ympäristönsuojeluinvestoinnit kasvoivat huomattavasti ympäristövahinkojen kustannusten takia. Kyseisten menojen kasvun taustalla oli siis negatiivinen vaikutus ympäristöön, jota pyrittiin korjaamaan.
Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että osa kasvusta voi olla inflaatiota. Inflaation määrittäminen olisi haastavaa, sillä ympäristöteknologia voi kehittyä hyvinkin kovaa tahtia.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen energia-, ympäristö ja kasvihuonekaasut -ryhmässä.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
