Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattori­vertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmä­tason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.

Kestävän kehityksen indikaattori­vertailuissa Suomi lukeutuu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa poikkeuksetta kolmen kärkeen. Etenkin terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvistä tavoitteista useimmat Suomi saavutti jo 1960- ja 1970-luvuilla.

Myös vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on pitkälti Suomessa saavutettu, ja ennusteiden mukaan monet vuodelle 2030 asetetutkin tavoitteet tullaan saavuttamaan.

Kaikkia YK:ssa vuonna 2015 sovittuja Agenda 2030 -tavoitteita Suomella on kuitenkin vaikeuksia saavuttaa, vaikka Suomi onkin globaalisti kestävän kehityksen edistämisen edelläkävijä kansainvälisissä vertailuissa.

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on yleisesti nähty jo saavutetuiksi eikä Agenda 2030 -tavoitteiden haasteita ole otettu vakavasti. Ajattelua on hallinnut tyytyväisyys menneeseen kehitykseen. Haasteiden on uskottu ja toivottu korjaantuvan itsekseen tai pienin lisätoimin.

Nykytiedon valossa tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä tarvitaan kuitenkin huomattavia korjauksia.

Myös Suomelle asetettu hiilineutraalisuus­tavoite vuodelle 2035 ja globaalin luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä vaativat järjestelmä­tason muutoksia, jotka muokkaavat yhteiskuntaa ja taloutta merkittävästi lähivuosina. 

Suomella on paljon tehtävää

Suomen haasteet liittyvät ekologiseen kestävyyteen sekä globaaliin vastuuseen ja rajat ylittäviin haittavaikutuksiin. Päätavoitteista etenkin SDG 13 ilmastonmuutos, SDG 14 maanpäällinen ja SDG 15 vedenalainen elämä vaativat Suomessa lisätoimia toteutuakseen.

SDG 4 hyvä koulutus -tavoitteen suhteen jo saavutetuista hyvistä tuloksista ollaan etääntymässä, mikä vaatii myös lisätoimia. 

Päätavoitteiden lisäksi myös Suomen suoriutuminen monissa 169 alatavoitteessa vaihtelee suuresti. Haasteita ovat muun muassa taloudellinen eriarvoisuus, työttömyys ja syrjäytyminen, asukasta kohden suuret kasvihuone­kaasupäästöt ja materiaalien suuri kulutus sekä luontokato.

SDG-indikaattorille 13.2.2. kokonaiskasvihuone­kaasupäästöjen määrä ei ole itse Agenda 2030:ssa asetettu tavoitetta. Suomen hallitus on kansallisesti sitoutunut hiili­neutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Tavoite painaa kasvihuone­kaasupäästöt kolmannekseen nykyisestä tällä vuosikymmenellä on kunniahimoinen ja vaatii lisätoimia.

Kuviossa 1 on listattu muut mitattavissa olevat alatavoitteet, joihin liittyy selkeä määrällinen tavoite ja joissa Suomi ei vielä saavuttanut tavoitetta.

Eniten lisätoimia tarvitaan pahentuvan taloudellisen epätasa-arvon korjaamiseksi, sillä nykyisellään pienituloisimpien tulot kasvavat koko väestöä selvästi hitaammin.

Agenda 2030:n eräs päätavoitteista on puolittaa köyhien määrä vuoden 1990 määrästä vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen määritelmän mukaan Suomen väestöstä köyhiä oli vuonna 1990 kaikkiaan 10,5 prosenttia, mutta vuonna 2020 osuus oli 10,9 prosenttia. Olemme siis pikemminkin etääntyneet tavoitteesta.

Tärkeitä tavoitteita ovat myös globaali vastuu, rauha ja turvallisuus sekä tasa-arvo. Kehitysavun bruttokansantuote­osuus jää 0,7 prosentin BKT-tavoitteesta, lasten fyysiset rangaistukset ovat yhä jossain määrin käytössä sekä naisten osuus yksityisen sektorin johtotehtävissä on yhä alhainen.

Agenda 2030 haluaa turvata hyvän koulutuksen kaikille. Kuitenkin Suomessa minimi luku- ja matematiikan taidot saa lapsista ja nuorista aiempaa pienempi osa. Oppimistulokset ovat laskeneet jopa 13 prosentilla vuodesta 2000.

Parannettavaa on myös turvallisuuden tunteen lisäämisessä, itsemurha­kuolleisuudessa ja työllisyysasteen nostamisessa.

Strategiat, verkostot ja järjestelmät hajanaisia

Suomen valtionhallinnossa Agenda 2030:n toimeenpano on vuosina 2019–2022 painottunut strategiselle tasolle, ja sitä on pyritty integroimaan aiempaa tiiviimmin politiikka­valmisteluun.

Kestävää kehitystä edistävän toimikunnan näkemyksen mukaan haasteina ovat Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon organisointi ja kestävän kehityksen verkostojen runsaus. Muita haasteita ovat kestävän kehityksen toimikunnan rooli agendan toimeenpanossa yli hallituskausien sekä erilaisten strategioiden suuri määrä ja strategisen ohjauksen hajanaisuus.

Lisäksi ohjausjärjestelmä soveltuu huonosti laajojen poikki­hallinnollisten ilmiöiden ohjaukseen, tutkimus- ja seuranta­tietoa hyödynnetään vaillinaisesti päätöksen­teossa ja tietoisuus sekä osaaminen kestävästä kehityksestä ovat riittämättömiä.

Tavoitteena systeeminen kestävyys­murros

Suositusten mukaan Suomen määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi tulee jatkaa ja kestävän kehityksen strategista ohjausta tulee suoraviivaistaa. Lisäksi tulee varmistaa agendan toimeenpanon riittävä kunnianhimon ja konkretian taso sekä jatkuvuus yli hallituskausien.

Tieteen ääntä edustavan kestävän kehityksen asiantuntija­paneelin mukaan kestävyys­murrosta edistetään järjestelmiä laajasti ja kokonaisvaltaisesti muuttamalla. Irrallisista poliittisista tavoitteista tulee siirtyä kestävyys­murrosta edistäviin konkreettisiin toimiin.

Vahvassa kestävyydessä tulee ytimeen asettaa kokonais­kestävyyden johtaminen, suunnittelu, budjetointi ja päätöksenteko. Systeemisessä kestävyys­murroksessa tulee muuttaa laajan yhteiskunnallisen prosessin kautta radikaalisti keskeisiä muutosalueita niiden juurisyistä lähtien.

Kestävyyspaneeli esittääkin Suomelle laajaa ja radikaalia yhteiskunnallista järjestelmätason muutosta eli kestävyysmurrosta.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Kumppanit ja ekosysteemisuhteet palvelualueella ja vastaa Suomen SDG -indikaattoreiden kokoamisesta.

Lähteet:

Haila K. ja Vikstedt, E. 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Suomen Agenda2030-toimeenpano arviointi 27.2.2023. Luettu 4.7.2023.

Kestävä kehitys 2023. Kestävän kehityksen toimikunta. Luettu 4.7.2023.

Kestävyyspaneeli 2023. Tieteen ääni – päätöksenteon tuki – keskustelun virittäjä. 2023. Kestävyyspaneeli tukee päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua. Luettu 4.7.2023.

Tilastokeskus 2023. Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -sivusto. Luettu 4.7.2023.