Datahuone on toiminut päätöksenteon tukena reilun vuoden ajan. Nyt on hyvä aika tarkastella, miten Datahuone on vaikuttanut Tilastokeskuksen toimintaan ja miten se on muuttanut tutkija­palveluita – ja mitkä ovat sen kautta saavutetut yhteis­kunnalliset hyödyt. 

Datahuone tuottaa valtioneuvostolle ja eri ministeriöille rekisteri­tietoja hyödyntäen aikaisempaa tarkempaa ja nopea­tempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista. VATT:n yksikkönä toimiva Datahuone syntyi yhteistyössä Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa.  

Me Tilastokeskuksessa vastaamme tietoaineistojen suojaamisesta, kokoamisesta ja toimittamisesta etäkäyttö­ympäristöön Datahuoneen tutkijoiden analysoitavaksi. Näin toimimalla Datahuoneen tutkijat pystyvät tekemään syvällisempiä selvityksiä sellaisista aiheista, joista tilastot ovat vain pinta­raapaisu. Näin vahvistetaan tietopohjaista päätöksen­tekoa ja saadaan kansallinen tietovarantomme aiempaa laajempaan käyttöön. 

Lakimuutoksesta lisävauhtia aineisto­hankintaan 

Pilotti sai keväällä lisäpotkua lakimuutoksesta, jossa tutkija- ja aineisto­palvelu määritettiin Tilastokeskuksen tehtäväksi. Näin mahdollistetaan Suomen kattavien rekisteriaineistojen – kuten koulutus-, väestö- ja tulorekisterien – hyödyntäminen tutkimuksessa.  

Lakimuutos on tuonut tutkijapalvelut ja datahuone­toiminnon tilasto­tuotannon rinnalle. Teemme nyt aineisto­hankintaa sekä tilastotarpeet että tutkijat huomioiden. Muutos on mahdollistanut myös uusia aineisto­lähteitä. Esimerkiksi Ulosottolaitoksen aineistoja saadaan nyt käyttöön aiempaa laajemmin.

Sähkönkulutukseen liittyviä tietoja hankimme Fingridiltä tilastotarkoituksiin, ja Datahuoneen ansiosta niitä saatiin nopeammin päätöksen­tekijöiden käyttöön.

Uudet tietoaineistot ja tiedon liikkuvuuden lisääntyminen mahdollistavat laadukkaamman tietotuotannon.  

Tilastokeskus on poikkeuksellinen yhteiskunnassa syntyvien tietojen solmukohta, koska sen käytössä on omien, itse kerättyjen aineistojen rinnalla Suomen tärkeimmät tietovarannot myös muilta rekisterin­pitäjiltä. Tilastotuotannon yhteydessä eri rekisterit kootaan laadukkaiksi tietoaineistoiksi, joita pystytään yhdistämään toisiinsa. Laadukkaat ja monipuoliset tieto­aineistot mahdollistavat esimerkiksi Datahuoneen toiminnan. 

Tutkijapalvelut tärkeä osa tutkimusta 

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut ja tieto­turvallinen tutkimus­aineistojen käsittelyyn tarkoitettu FIONA-etäkäyttö­järjestelmä ovat tärkeä osa kansallista tutkimus­infrastruktuuria. Suuri osa suomalaisesta empiirisestä tutkimuksesta perustuu siihen.  

Tilastokeskuksessa laajat tietoaineistot pystytään käsittelemään ja toimittamaan tutkimuskäyttöön tietoturvallisesti ja tietosuoja huomioiden. Aineisto­prosessia kehitetään resurssien puitteissa yhdenmukaiseksi tilastoille ja tutkijoille. Prosessien automatisointi nopeuttaisi käyttölupien hankintaa ja aineistojen siirtoa. Se hyödyttäisi muitakin tutkijoita kuin vain Datahuoneen tutkijoita.  

Jatkossa Datahuoneelle tehtyjä aineistoja on tarkoitus koota valmisaineistoiksi kaikille tutkijoille. Valmisaineistojen tarjontaa ollaan muutenkin laajentamassa.  

Tavoitteenamme on ottaa käyttöön laaja valmisaineisto­kirjasto, joka lopulta toimisi merkittävänä kilpailu­valttina suomalaiselle rekisteri­tutkimukselle kansainvälisessä tutkimuskentässä. Valmisaineisto-kirjaston kautta tietovarannot saadaan laajasti ja tehokkaasti kaikkien tutkijoiden käyttöön.  

Nykyinen valmisaineisto­valikoima löytyy Tilastokeskuksen Taika-katalogista. Siellä on sekä henkilöihin että yrityksiin liittyviä tietoaineistoja, joita käyttöluvan saaneet tutkijat pystyvät yhdistelemään ja analysoimaan FIONA-etäkäyttö­järjestelmässä. 

Teemme yhä tiiviimpää yhteistyötä rekisteri­viranomaisten ja tutkijoiden kanssa, jotta saisimme tutkijoille entistä enemmän rekisteri­aineistoja käyttöön. Tilastotuotantoa ja tutkijoiden tarpeita yhdistämällä opimme koko ajan lisää toisiltamme ja kehitämme palvelua paremmaksi. 

Datahuoneen toimintarytmi on huomattavasti nopeampaa kuin perinteinen tilastotuotanto. Se haastaa meitä hyvällä tavalla. Saamme aineistoja entistä nopeammin käyttöön ja löydämme uusia osa-alueita, joita perinteisessä tilasto­tuotannossa ei ole ollut. Tuotamme yhä enemmän myös kokeellisia tilastoja, joiden tuotanto­aikataulu on selvästi perinteisiä tilastoja nopeampi.  

Päätöksentekijät ansaitsevat ajantasaista ja laadukasta tietoa päätöksenteon tueksi 

Monet hallitusohjelman kirjaukset tukevat nopean ja laadukkaan tietotuotannon kehittämistä. Hallitus­ohjelmaan on kirjattu, että hallitus hyödyntää yhteis­kunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksen­teossaan, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdistaa vaikuttaviin toimenpiteisiin. 

Hallitusohjelman mukaan Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön. Myös Datahuoneen vakinaistamista selvitetään. 

Hallitus aikoo ohjelman mukaan toteuttaa kansallisen tietosuoja­lainsäädännön kokonais­uudistuksen. Hallitus aikoo varmistaa, ettei kansallinen lainsäädäntö tai sen tulkinta ole EU:n asettamia vaatimuksia tiukempaa erityisesti tietosuojaan ja automaattiseen päätöksentekoon liittyen. 

Kaikki nämä muutokset luovat toivoa siitä, että tiedontuotantoa kehitetään ja tietoon pohjautuva päätöksenteko helpottuu. Päätöksentekijät ansaitsevat ajantasaista ja laadukasta tietoa päätöksenteon tueksi. Datahuonepilotti tulee avaamaan näkymää siihen potentiaaliin, joka dataan perustuvassa päätöksenteossa on.

Kirjoittaja työskentelee Kumppani- ja ekosysteemi­suhteet -palvelualueen ylijohtajana Tilastokeskuksessa.