Työpaikkojen määrän kasvu 2000-luvulla on ollut maahan­muuttajien ja heidän jälkeläistensä varassa.


Vaalien lähestyessä käydään jälleen keskustelua maahanmuuton vaikutuksista yhteiskuntaan ja työelämään. Mitä tilastot kertovat Suomen työllisen väestön kehityksestä?


Käytän tässä blogissa virallisia rekisteri­tietoja; mukana ovat vain ne työlliset, joiden työstä maksetaan työeläke­maksut ja pidätetään verot. Tarkastelen työllisten määriä äidinkielen mukaan, koska se tieto on pysyvämpi kuin kansalaisuus. Yleensä maahan muuttaneet saavat noin viidessä vuodessa Suomen kansalaisuuden.


Väestön määrä on kolmessa vuosi­kymmenessä kasvanut reilulla 600 000:lla, mutta työllisten määrä vain vajaalla 60 000:lla (Taulukko 1). Vieraskielisiä on 460 000, suurin osa väestön­kasvusta on peräisin heistä. 

Samalla ajanjaksolla lasten määrä on vähentynyt 100 000:lla, eläkeläisiä on tullut lisää reilut 440 000 ja opiskelijoitakin yli 110 000.

Taulukko 1. Väestön kehitys pääasiallisen toiminnan mukaan 1987–2021

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti­tilasto 1987 ja 2021


Vuosittaisen BKT-potin tuottavat kulloinkin maassa asuvat työssä olevat. Tavaroita ja palveluita tuottavien määrä on kasvanut vuosina 1987–2021 vain 2,5 prosenttia, mutta kokonais­tuotosta jakavien määrä peräti 12,3 prosenttia.


Työllisten kokonaismäärä on 2000-luvulla kasvanut vajaalla 150 000:lla. Kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä on kuitenkin vähentynyt 15 000:lla. Kotimainen työikäinen väestö alkoi vähentyä lähes 20 vuotta sitten. Vieraskielisten työllisten määrä sen sijaan on kasvanut 164 000:lla. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Työlliset kielen perusteella 2000–2021

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti­tilastot 2000-2021

Koko 2000-luvun työpaikkojen kasvu on siis pelkästään maahan­muuttajien ja heidän jälkeläistensä varassa. 

Vieraskielisiä työllisiä on vuoden 2021 tilastoissa lähes 200 000, ja kun lukuihin saadaan vuosi 2022 mukaan, jo reippaasti yli. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen myötä viime vuonna Suomeen muuttaneita oli 48 000. He eivät siis vielä mitenkään näy tilastoissa. 

Vieraskielisistä yhtä moni töissä kuin kotimaisistakin

Kun tarkastellaan väestön toiminta­rakennetta, aika hämmästyttävää on se, että ulkomaalais­väestöstä on töissä yhtä paljon kuin kotimaisistakin eli vajaat 43 prosenttia, kun tarkastelussa on koko väestö. (Kuvio 1)  

Työttömänä vieraskielisistä on 10 prosenttia, kotimaisia kieliä puhuvista 4 prosenttia (suhteessa siis koko väestöön, ei työvoimaan kuten työttömyys­asteessa). 

Lapsia ja opiskelijoita on molempia 4 prosentti­yksikköä enemmän vieraskielisissä kuin kotimaisissa. 

Kotimaisesta väestöstä on eläkkeellä 1,4 miljoonaa eli 28 prosenttia. Maahanmuuttaneista on eläkkeellä vain 25 000 eli 6 prosenttia.

Työvoiman ulkopuolella vieraskielisistä on 12 prosenttia, kotimaisista vain reilut 2 prosenttia. Muuttaneista työvoiman ulkopuolella ovat varsinkin vastatulleet, jotka eivät ole vielä löytäneet työ- tai opiskelu­paikkaa.

Kantaväki harmaantuu, muuttajat ovat nuoria aikuisia 

Vieraskielisiä on työttömänä 45 000, työvoiman ulkopuolella kotitalouksissa 55 000. Lukuja voi ja pitää kotouttamisella ja koulutuksella pienentää. Jos ajatellaan, että niissä on vaikkapa puolet liikaa, yhteensä 50 000 henkilön integroimisen nopeuttamisen ei luulisi tässä työvoimapula­tilanteessa olevan ylivoimainen tehtävä. 

Kaikkia työkykyisiä tarvitaan kestävyys­vajeen hoidossa. Maahan muuttaneet ovat pääosin nuoria aikuisia, toisin kuin me 1,4 miljoonaa kotimaista eläkeläistä, joille maksettiin eläkkeitä 34 miljardin euron edestä vuonna 2021.

Kirjoittaja on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestötilastojen asiantuntija. Kiitokset Kaija Ruotsalaiselle avusta tietojen tarkistamisessa.