Pandemia ja inflaatio ovat myllänneet kotitalouksien kulutusta
Ennen koronapandemiaa Suomen inflaatio pysyi alle kahden prosentin tasolla kahdeksan vuotta 2013–2020.
Pandemian alettua inflaatioaste putosi alle nollan toukokuussa 2020, mutta notkahdus jäi onneksi väliaikaiseksi. Yritykset lisäsivät tuote- ja palvelutarjontaa nettisivuillaan tarjoten lisäksi tavaroiden kotiinkuljetusta kotitalouksille, jotka joutuivat rajoitustoimien vuoksi vähentämään liikkumistaan.
Vuoden 2021 alkupuoliskolta lähtien inflaatio pikkuhiljaa nousi koronarajoitusten purkamisen myötä (kuvio 1). Kuluttajahintaindeksin nousun lakipiste, 9,1 prosenttia, saavutettiin joulukuussa 2022.
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi.
Kotitalouksien kulutuksessa tapahtui pandemian myötä ennenkokematon muutos. Esimerkiksi ravintolaruokailu, kulttuuripalvelut, lentomatkailu ja lomamatkojen kulutus vähenivät kymmenesosaan tai loppuivat kokonaan koronakuukausien ajaksi.
Syitä kulutuksen muutokselle olivat koronan leviämisen rajoitustoimet, liikkumisrajoitteet ja koulujen sulkemiset sekä palvelutarjonnan supistuminen.
Kotitaloudet reagoivat nopeasti näihin toimiin vähentäen julkisilla liikennevälineillä liikkumista ja vapaa-ajan matkailua. Lounasruokailu vaihtui kotiruokaan, kulttuuripalvelut retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen.
Nyt nämä muutokset ovat nähtävissä tilastossa. Taulukko 1 esittää kuluttajahintaindeksissä käytetyn kotitalouksien keskimääräisen kulutuksen vuosina 2019–2023.
Kahden viime vuoden (2021–2023) aikana kotitalouksien kulutus on normalisoitunut, mutta poikkeaa monelta osin yhä koronaa edeltävästä ajasta.
Taulukko 1. Kuluttajahintaindeksin keskimääräinen kulurakenne, prosenttia vuosina 2019-2023
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|
| % | % | % | % | % | |
| 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat | 12,84 | 12,83 | 13,66 | 13,27 | 13,17 |
| 02 Alkoholijuomat, tupakka | 4,79 | 5,04 | 5,29 | 5,11 | 4,72 |
| 03 Vaatetus ja jalkineet | 4,47 | 4,50 | 3,53 | 3,81 | 4,04 |
| 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet | 24,32 | 24,30 | 26,90 | 26,32 | 27,28 |
| 05 Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito | 5,11 | 5,13 | 5,55 | 5,46 | 5,13 |
| 06 Terveys | 5,10 | 5,18 | 5,28 | 5,30 | 4,99 |
| 07 Liikenne | 14,16 | 13,88 | 12,76 | 13,02 | 11,96 |
| 08 Viestintä | 2,43 | 2,58 | 2,78 | 2,74 | 2,56 |
| 09 Kulttuuri ja vapaa-aika | 11,40 | 11,16 | 10,22 | 10,19 | 10,19 |
| 10 Koulutus | 0,44 | 0,43 | 0,52 | 0,41 | 0,39 |
| 11 Ravintolat ja hotellit | 7,46 | 7,59 | 5,98 | 6,03 | 7,19 |
| 12 Muut tavarat ja palvelut | 7,48 | 7,39 | 7,53 | 8,34 | 8,39 |
| Yhteensä | 100,00 | 100,00 | 100,00 | 100,00 | 100,00 |
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi.
Arviot kulutuksesta kuvastavat aina aiemman vuoden kulutusta. Tässä vaiheessa vuotta ei tiedetä, mikä tulee olemaan vuoden 2023 kokonaiskulutus. Korona-ajan kulutusta tarkastellaankin vuoden 2021 kohdalta. Elintarvikkeiden kulutus kasvoi lähes prosenttiyksikön verran, kun taas ravintola- ja hotellikulut laskivat 1,5 prosenttiyksikköä. Isoja muutoksia kulutustottumuksissa, vaikka lukuina näyttävät melko pieniltä.
Vaatteiden kulutus väheni, mutta toisaalta kodin sisustukseen ja viihtymiseen panostettiin aiempaa enemmän. Moni kotitalous hankki etätyötä varten ergonomisia pöytiä ja tuoleja. Siirtyihän lähes puolet työllisistä etätyöhön vuoden 2020 aikana, ja tämä trendi näyttää yhä jatkuvan.
Työn siirtyessä kotiin lounas ja päivällinen valmistettiin osin itse ja tähän tarvittiin raaka-aineita. Kotitaloudet lisäsivät kotiruokailua varten lihan, vihannesten, hedelmien kulutusta mutta myös valmisruokien kulutus kasvoi. (Taulukko 2)
Taulukko 2. Elintarvikkeiden kulutusosuudet päivittäistavarakaupan aineistossa 2019–2022, %
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|
| Prosenttiosuus kokonaiskulutuksesta | ||||
| 01.1_Elintarvikkeet | 100,00 | 100,00 | 100,00 | 100,00 |
| 01.1.1_Viljatuotteet ja leipä | 16,51 | 16,02 | 16,29 | 16,67 |
| 01.1.2_Liha | 16,36 | 16,58 | 16,18 | 16,20 |
| 01.1.3_Kala ja äyriäiset | 4,76 | 4,80 | 4,63 | 4,40 |
| 01.1.4_Maitotuotteet, juusto ja kananmunat | 19,36 | 19,06 | 18,60 | 18,84 |
| 01.1.5_Öljyt ja rasvat | 2,61 | 2,55 | 2,44 | 2,59 |
| 01.1.6_Hedelmät ja marjat | 8,25 | 8,36 | 8,09 | 7,70 |
| 01.1.7_Vihannekset | 10,14 | 10,57 | 10,50 | 10,09 |
| 01.1.8_Sokeri, hillot, hunaja, suklaa ja makeiset | 9,84 | 9,69 | 9,84 | 9,84 |
| 01.1.9_Ruokatuotteet, muualle luokittelemattomat | 12,16 | 12,38 | 13,42 | 13,68 |
Lähde: Päivittäistavarakauppa ry:n tuoteryhmätilasto
Valmisruokien myynnin arvo kasvoi neljän vuoden (2019–2022) aikana lähes 30 prosenttia, kuluttajahintojen nousun ollessa samalla aikavälillä keskimäärin 6,5 prosenttia.
Kalan kulutus nousi hieman pandemian aikana, mutta sen jälkeen on uusista ravitsemussuosituksista huolimatta kalan kulutus vähentynyt. Tätä selittänee hinta, joka on noussut vuodesta 2019 vuoteen 2022 tuoreen kalan osalta 30 ja pakastekalan osalta 15 prosenttia.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.
Enemmän kuluttajahintaindeksin tiedonkeruusta ja painorakenteesta:
https://www.stat.fi/til/khi/2021/01/khi_2021_01_2021-02-19_kat_001_fi.html
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.