Joulupukki valjastaa jo punakuonoaan, on korkea aika päivittää joulukerroin. Se kuvaa väestön muutosta joulupäivänä suhteessa tavallisena päivänä kussakin kunnassa olevaan väestöön. Laskenta perustuu mobiilipaikannusdataan.

Tavanomaista tilannetta edustava väestö määritetään samalla tavalla kuin aiemmissa joulu- ja juhannuskertoimissa: vertailun perustana on koronan sydänajan 1.4.2020 päiväväestö, jota on korjattu huomioimalla kunnittaisen asukasluvun muutos vuosina 2020–2022. Verrokkipäivä sopii Lapinkin matkailun tarkasteluun, sillä Lapissa pandemia katkaisi alkukevään matkailusesongin vuonna 2020.

Joulukerroin-kartalla verrataan siis viime vuoden joulupäivän väestöä kunkin Manner-Suomen kunnan tavanomaista väestötilannetta kuvaavaan verrokkilukuun.

Lähde: Tilastokeskus

Kaupungeista eniten väkeä jouluksi houkuttelee Jämsä. Sen joulukerroin on 1,54 eli joulupäivänä Jämsässä on 54 prosenttia enemmän väkeä kuin tavallisesti. Jämsässä kerroin on myös noussut viime kerrasta selvästi, 12 prosenttia. Kunnassa sijaitsee Himoksen aktiviteettikeskus laskettelurinteineen.

Helsingin joulukerroin on 0,86 eli Helsinki menettää väestöstään 14 prosenttia.

Muita alhaisen joulukertoimen kaupunkeja ovat Tampere (0,77) Kajaani (0,80), Jyväskylä (0,84), Kuopio (0,84), Vaasa (0,85) ja Helsingin kanssa saman kertoimen saava Pirkkala (0,86).  Kaikissa kertoimet ovat laskeneet aiemmasta.

Toisaalta maan neljänneksi suurin kaupunki, Vantaa, erottuu 1,02:n joulukertoimella eli Vantaa vetää väkeä joulupäiväksi hieman tavallista väestömäärää enemmän.

Maan korkeimmat joulukertoimet löytyvät jälleen Lapista, mutta useissa kunnissa kertoimet ovat pudonneet vuoden takaisesta. Korkein joulukerroin on Kolarilla (2,20) – siellä väestö siis yli tuplaantuu. Seuraavina ovat Pelkosenniemi (2,01), Kittilä (1,86), Salla (1,72) ja edellä mainittu Keski-Suomen Jämsä.

Pohjoisimman kunnan, Utsjoen, joulukerroin on 1,29. Se on noussut jopa 20 prosenttia aiemmasta. Kolarin ja sen naapurin Muonion viime vuonna julkaistut luvut eivät ole vertailukelpoisia uusimpien kanssa.

Entistäkin kansainvälisemmästä joulumaasta jouluuntuneimpaan maakuntaan 

Lapin kasvavan jouluhulinan takaa kuitenkin kansainvälinen matkailu – nyt on kirjoitettu jopa supertalvesta. Tämä pitää hinnat korkeampina, mikä voi ainakin osittain karkottaa kotimaista matkailua. Yöpymiset ovat vähentyneet, mutta vähemmän kuin ulkomaiset yöpymiset ovat kasvaneet. Joulukerroin ei huomioi ulkomaisia liittymiä.

Tilanne tulee hyvin esille kuviossa 1. Siihen on laskettu kolmen viime vuoden ja kuluvan vuoden kotimaisen päiväväestön indeksoidut aikasarjat hiihtokeskuskunnille Inari, Kittilä, Kolari, Kuusamo ja Muonio. Tammikuun 1. päivä 2020 saa indeksiarvon 100 ja joulupäivä 2022 arvon 107 – eli väestö on joulupäivänä ollut seitsemän prosenttia korkeampi kuin ensin mainittuna päivänä.

Vuoden 2020 koronarajoitusten jälkeen Lapin matkailu on kokonaisuutenakin virkistynyt ja nämä aikasarjat seurailevat aika lailla toisiaan. Vuoden lopun kotimaiset ryntäykset Lappiin ovat silti pienentyneet.

Keski-Suomi on maan jouluuntunein maakunta. Suurimmalla osalla sen kunnista joulukerroin on noussut vuodessa, ja kaikkien muiden paitsi Jyväskylän väestö kasvaa jouluksi.

Kunnittaisten joulukerrointen mediaaniin osuu nyt Kalajoki kertoimellaan 1,15. Joulu saa siis väen liikkeelle.

Hyvää joulua kaikkialle Suomeen!

Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemi­suhteissa. Hän viettää joulun mökkeillen Pirkanmaalla.

Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä ja viettää joulunsa pääkaupunkiseudulla.