Viime aikoina on saatu merkkejä talouskasvun hidastumisesta sekä Suomessa että Euroopassa. Kokonaistilanne on voimakkaan kaksijakoinen.

Tuotannossa teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi on kääntynyt laskuun. Hiipuva talon­rakentaminen huolettaa, ja teollisuudessa tuotanto laskee monella toimialalla.

Työllisyystilanne on edelleen hyvä, vaikka työmarkkina on alkanut osoittaa pehmenemisen merkkejä.

Myönteisellä puolella ovat myös energia­investoinnit ja tuontienergian halventuminen viime talven kriisitasolta.

Energia on heiluttanut vaihtotasetta 

Vuonna 2022 vaihtotase heikkeni rajusti tuontienergian kallistuessa. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tilanne on energian osalta helpottanut. Tämä näkyy myös vaihtotaseessa.

Venäjän hyökkäyssotaa seurannut energiakriisi kasvatti käypähintaisen energia­tuonnin ennätyslukemiin vuonna 2022. Laukkaavat hinnat ja raakaöljyn hinnan nousu painoivat tavaroiden ja palveluiden taseen poikkeuksellisen alijäämäiseksi.

Kriisitalvesta selvittiin kuitenkin pelättyä paremmin, ja energiatuotteiden tuonti kääntyi reippaaseen laskuun vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Energiatuotteiden tuonnin supistuminen on pienentänyt vaihtotaseen alijäämää. Sen neljän neljänneksen liukuva summa oli vuoden 2023 toisella neljänneksellä 3,2 miljardia. Vuonna 2022 vaihtotase oli 6,8 miljardia alijäämäinen.

Vuoden 2022 vaihtotase on syyskuussa 2023 tarkentunut kolme miljardia ylöspäin. Tavanomaista suuremman revision taustalla on useampi mm. hintoihin liittyvä tekijä, joista ei saatu tietoa ennen syyskuuta ja joiden seurauksena sekä ulkomaita koskevat omaisuustulot että omaisuusmenot ovat tarkentuneet.

Yrityssektorin myönteinen trendi katkesi rakentamisessa ja teollisuudessa

Yrityssektorilla on havaittavissa kaksi kehityssuuntaa. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne synkkeni vuoden toisella neljänneksellä. Pidempi trendi, eli koronakuopasta alkanut myönteinen kehitys, kuitenkin osin jatkui alkuvuodesta.

Neljännesvuosi­sektoritilinpidon luvut osoittavat yrityssektorin pitkään jatkuneen nousujohteisuuden hiipumista toisella neljänneksellä. Sektorin voitot supistuivat. Voittojen supistumiseen tosin osaltaan vaikutti kevään palkankorotukset. Ensimmäisellä neljänneksellä yrityssektorin voitot kasvoivat.

Neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talouden arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa prosentin edellisestä neljänneksestä ja 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Rakentamisen lisäksi heikkenevää kehitystä nähtiin metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikka­teollisuudessa.

Rakentamisen volyymi on pienentynyt vuoden 2022 heinä-syyskuusta lähtien.

Perjantaina 15.9. julkaistun tuotannon suhdannekuvaajan mukaan heinäkuun 2023 työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 1,5 prosenttia vuodentakaisesta ja kausitasoitettu tuotanto 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta.

Yksityisten investointien volyymi supistui 2023 huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. Investoinnit talorakennuksiin vähenivät selvästi, mutta tuulivoima­investointien vahva vire jatkuu. Maa- ja vesirakentamiseen sisältyvät tuulivoima­investoinnit olivat ennätystasolla vuonna 2022.

Korot ja inflaatio kurittaneet kotitalouksia, velkaantumisaste laskuun ensi kertaa 2000-luvulla

Positiivinen uutinen kesältä oli, että palkansaajien reaalisen ansiotason kehitys kääntyi kasvuun vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Tätä ennen reaaliansiot laskivat neljännesvuosittain tarkasteltuna seitsemän vuosineljännestä peräkkäin.

Takeita positiivisen kehityksen jatkumisesta ei kuitenkaan ole. Työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysasteen trendi on viimeisimpien tietojen mukaan ollut laskeva.

Korkojen nousun vaikutukset ovat alkaneet näkyä kotitalouksia kuvaavissa luvuissa.

Yksi merkittävä käänne nähtiin jo loppuvuodesta 2022, kun vuosia jatkunut kotitalouksien velkaantumisasteen kasvu kääntyi laskuun. Sitä ennen velkaantumisaste laski viimeksi 1990-luvulla.

Reetta Karinluoma, Nata Kivari ja Tapio Kuusisto työskentelevät yliaktuaareina kansan­­talouden tilinpidon parissa Tilasto­­keskuksessa.