Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa, miten eduskuntavaaleissa käy. On kuitenkin selvää, että vaalituloksen pohjalta muodostettava hallitus aloittaa – taas kerran – haastavassa asetelmassa. Naapurimme käy hyökkäyssotaa, julkinen talous vaatii toimia, inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa, ilmastonmuutos painaa päälle, maailmalla pankit sakkaavat – ja todennäköisesti edessämme on kohta taas joku uusi aivan ennakoimaton kriisi. Niihinhän olemme jo joutuneet tottumaan. 

Avataksemme näkökulmaamme olemme koonneet uuden hallituksen harkittavaksi paketin toimia, joilla voisimme tulevaisuudessa olla vielä enemmän hyödyksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Uskomme, että seuraavat ajatukset ovat tiedon hyödyntämisen ja nykyistä paremman saatavuuden näkökulmasta erityisen tärkeitä seuraavan hallituskauden aikana.  

Talven aikana olemme esitelleet näitä ajatuksiamme puolueille ja etujärjestöille. Saadun palautteen pohjalta viestimme on nyt ”Parempaa tietoa – parempia päätöksiä”. (pdf)  

Suomen tietovarallisuuden potentiaalin hyödyntäminen ja tietopohjaisen päätöksenteon edistäminen on mainittu yhteiseksi tavoitteeksemme useissa ajankohtaisissa selvityksissä ja kannanotoissa.

Tilastokeskuksen näkemyksen mukaan näiden tavoitteiden toteutuminen vaatii tulevina vuosina panostuksia kolmeen teemaan:   

Kansallisen tietovarallisuuden parempi hyödyntäminen  

Viranomaisten toimintansa pohjaksi keräämien rekisteriaineistojen ja niissä olevien tietojen yhdistäminen on pohjoismaisten yhteiskuntien kilpailuetu. Rekisteritietoa koostamalla ja yhdistelemällä olemme pystyneet tuottamaan ajankohtaisiin haasteisiin kohdennettua uutta tietoa koronaepidemiasta, Ukrainan sodan vaikutuksista, hintojen noususta ja energiamarkkinoista.   

Esimerkiksi sähkön käyttötietojen ja kansalaisten tulotietojen yhdistäminen toi näkyväksi energiatukien todelliset vaikutukset ja sen, miten hyvin ne auttavat energiakriisistä eniten kärsiviä. Kokemuksia tällaisesta päätöksenteon tukemisesta on saatu Datahuonepilotissa. Erityisesti julkisin varoin kerättyjen aineistojen hyötykäyttöä tulisi kuitenkin vielä helpottaa ja varata siihen riittävät resurssit, jotta jo olemassa oleva tieto saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön. 

Reaaliaikaisen ja räätälöidyn tiedon vaikutukset julkisen sektorin talouteen voisivat olla tulevaisuudessa huomattavat. Jos esimerkiksi valtiontukien tai hankintojen osuvuutta parannetaan edes muutamalla prosentilla, uuden tiedon tuotannon kustannukset voidaan vaivatta kattaa. 

Rekisteriaineistojen avulla on mahdollista puuttua sellaisiin kysymyksiin, joihin tietoja suoraan keräämällä ei kustannussyistä voitaisi lainkaan vastata. Rekisteritietojen käyttäminen ja yhdistäminen tuo yhteiskunnalle merkittäviä kustannussäästöjä, kun niitä hyödyntämällä voidaan korvata suoria tutkimustiedonkeruita. Lisäksi paremman tiedon pohjalta tehdään parempia päätöksiä, kun ei tarvitse jakaa helikopterirahaa, vaan toimenpiteet voidaan kohdentaa paremmin. 

Voimme myös varmistaa sen, että tiedot säilyvät myös tulevaisuudessa tutkimuksen ja päätöksentekijöiden käytettävissä. Tiedon keräävät viranomaiset saavat nykyisen lainsäädännön mukaan säilyttää keräämiään henkilötietoja vain niin kauan kuin niille on ensisijainen käyttötarkoitus. Tämän jälkeen tiedot on tuhottava.  

Jotta tietoja ei menetetä lopullisesti, tulee tiedot koota tutkimusaineistoiksi ja arkistoida tutkimuskäyttöä varten hyvissä ajoin, esimerkiksi muodostamalla niistä valmiita tutkimusaineistoja Tilastokeskuksen digitaaliseen aineistokirjastoon. Tämän olemme valmiit tekemään. 

Kansallisen tietovarallisuuden potentiaalin hyödyntämisen mahdollisuudet ovat valtavat. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää lainsäädännön tarkistamista sekä investointeja. Panostukset tietovarallisuuteen mahdollistavat parempien päätösten tekemisen tulevaisuuden Suomessa.  

Täsmätietoa yhteiskunnan käyttöön 

Tietoaineistoja yhdistelemällä ja uudella teknologialla meidän on mahdollista tuottaa tietoa, jollaista ei ole ikinä ennen pystytty tuottamaan. Ja tekemään se varmemmin ja nopeammin kuin mihin on ennen pystytty. 

Ministeriöiden datahuoneen ohella kansalaisyhteiskunnalle olisi mahdollista rakentaa oma tilannekuvapalvelu, joka sisältäisi Tilastokeskuksen asiantuntevien data-analyytikoiden kuratoimia reaaliaikaisia ja interaktiivisia indikaattoreita ajankohtaisista aiheista. Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tietomonopolia voidaan mainiosti haastaa kansalaisyhteiskunnan tietotarpeisiin vastaamalla. 

Norjan Microdata.no-tyyppisellä ”tilastokoneella” käyttäjien olisi mahdollista koostaa Tilastokeskuksen tarkoista tietoaineistoista itse haluamiaan tilastoja – kuitenkaan tinkimättä tietoturvallisuudesta. 

Eri julkisen sektorin toimijoilla on paljon muitakin mittaristotarpeita eli tarve visualisoida tilannekuvaa, tavoitteita ja kehitystä kuvaavia indikaattoreita. Sen sijaan, että teemme mittaristoja kukin tahoillamme, olisi järkevää keskittää voimavaroja kansallisen indikaattorialustan rakentamiseen. 

Tätä ja monia muita tavoitteita tukisi kansallisen tilastotietokannan rakentaminen, jolloin eri tiedontuottajien tuottama tieto olisi saatavilla yhdestä lähteestä, yhtenäisillä metatiedoilla ja rajapinnoilla. Tähän olisimme valmiit, resurssien salliessa. 

Suomen tietoinfrastruktuurin huoltovarmuudesta huolehtiminen  

Kansallisen tietovarallisuuden hyödyntäminen edellyttää tietovarantoinfran kehittämistä ja modernisointia, myös Tilastokeskuksessa. Tiedon liikkuvuus ja tietoturvallinen saatavuus voidaan varmistaa ottamalla käyttöön nykyaikaiset alustateknologiat kehitettävien ratkaisujen perustaksi.  

Tilastoalan tekninen kehittämisvelka on mittava – myös Suomessa ja Tilastokeskuksessa. Pystymme nykyrahoituksella uudistamaan tietorakenteitamme, mutta muutokset tapahtuvat mielestämme liian hitaasti. 

Nopeampi investointitahti varmistaisi tiedon huoltovarmuuden ja auttaisi meitä tuottamaan tehokkaammin ajantasaista tietoa. Investoinnit uuteen infraan vahvistaisivat Suomen tietoinfran kriisikestävyyttä ja pystyisimme olemaan paremmin apuna myös vaikeissa tilanteissa. Joku kriisi kohtaa meitä tulevaisuudessakin, emme vain vielä tiedä mikä.  

Ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi 

Tilastokeskus on suomalaisessa yhteiskunnassa harvinainen tiedon keskittymä. Meillä on Suomessa ainutlaatuinen osaaminen ja ymmärrys eri lähteistä syntyvän tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja keskeisistä tulevina vuosina ratkaistavista kokonaisuuksista. 

Tiedon saatavuuden ja käytön kehittäminen olisi mielestämme uudelle hallitukselle lupaava mahdollisuus. Hyvä kehittämisen alku olisi, jos hallitusohjelmaan kirjattaisiin esimerkiksi seuraavat ajatukset:  

"Tilastokeskukselle osoitetaan 11 miljoonaa euroa vuodessa vuosille 2024–2027 tietoinfrastruktuurin huoltovarmuuden varmistamiseen, datan avaamiseen ja tietopohjaisen päätöksenteon mahdollistamiseen."  

”Tietopolitiikassa määritellään julkisten rekisterien toimintaperiaatteet, kuten tiedon hyödyntäminen ja avaaminen sekä yhteentoimivuus ja laatujärjestelmä. Luokitusjärjestelmistä vastaa Tilastokeskus yhteistyössä rekisterinpitäjien kanssa.”  

”Osana tietopolitiikan toimeenpanoa tarkistetaan virastojen tehtäväalueet kansallisissa tietoekosysteemeissä. Tulosohjauksessa virastojen strategiat tarkistetaan vastaamaan uutta tehtävänjakoa.”  

Näiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle. 

Lisätietoja: 

Pääjohtaja Markus Sovala, 0406646091, markus.sovala@stat.fi 

ja 

ylijohtaja Ville Vertanen, 0503142302, ville.vertanen@stat.fi