Tulorekisteri ja muut jatkuvasti päivittyvät rekisteriaineistot tarjoavat mahdollisuuden tuottaa entistä nopeampaa tietoa väestön pääasiallisesta toiminnasta. Toukokuun lopussa julkaistussa uudessa kokeellisessa väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa tietoa voidaan julkaista noin kolmen kuukauden viiveellä viiteajankohdasta.  

Kokeellinen väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilasto tuottaa tietoa työmarkkinoille osallistumisesta kuukausitasolla samoin kuin työvoimatutkimus. Rekistereihin pohjautuva väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilasto tuottaa tietoa tarkalla tasolla, esimerkiksi henkilön kotikunnan mukaan ja kansalaisuuksittain. 

Näin tarkkoja tietoja ei saada otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta. Kokeellisen tilaston yksi hyöty onkin siinä, että se voi täydentää työvoimatutkimuksen lukuja. 

Kokeellisen tilaston ja työvoimatutkimuksen määritelmissä on eroja, sillä ensimmäinen perustuu rekisteritietoon ja jälkimmäinen puolestaan kyselytutkimukseen. Eroja tuloksissa voidaan siis olettaa olevan, ja näin onkin.   

Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa työllisten päättely tehdään tulorekisteristä palkanmaksukauden perusteella. Työllisiksi päätellään kaikki vähintään 15-vuotiaat henkilöt, jotka ovat saaneet palkkatuloja tai maksaneet itselleen yrittäjäpalkkaa tilastointiajankohtana olevan kuun aikana ja joilla on tulorekisterissä palkanmaksukausi voimassa kulloisenkin kuun viimeisellä viikolla. Tarkemmin menetelmästä kerrotaan tämän kokeellisen tilaston menetelmäsivulla.   

Työvoimatutkimuksessa työllinen on puolestaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi tietyissä tilanteissa.

Kokeellisessa tilastossa työllisiä vähemmän kuin työvoimatutkimuksessa – kausivaihtelu samansuuntainen

Työllisiä 15–74-vuotiaita oli helmikuussa 2023 väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilaston mukaan 2 398 000. Rekisteritietoon perustuva luku on 184 000 (-7 %) vähemmän kuin työvoimatutkimuksessa.

Lokakuusta 2022 helmikuulle 2023 ulottuvasta aikasarjasta havaitaan, että ero kokeellisen tilaston ja työvoimatutkimuksen välillä on keskimäärin 192 000.  Ero on määrällisesti iso. Sille löytyy kuitenkin perusteet, joita avaamme jäljempänä tarkemmin.   

Alla olevasta kuviosta nähdään, että kausivaihtelu on väestön pääasiallisen toiminta kuukausittain -tilastossa ja työvoimatutkimuksessa samansuuntaista.   

Yrittäjän erilaiset määritelmät selittävät pitkälti eroa

Merkittävin selittävä tekijä väestön pääasiallisen toiminta kuukausittain -tilaston ja työvoimatutkimuksen työllisen eroihin tulee yrittäjistä. 

Yrittäjiä oli helmikuussa 2023 kokeellisen tilaston mukaan 218 000 ja työvoimatutkimuksen mukaan 332 000 - eli työvoimatutkimuksessa oli noin 114 000 (53 %) yrittäjää enemmän. Palkansaajien määrä oli puolestaan työvoimatutkimuksessa noin 60 000 (3 %) enemmän kuin kokeellisessa tilastossa.  

Väestön pääasiallisen toiminta kuukausittain -tilastossa yrittäjiksi päätellään ne YEL- tai MYEL-vakuutetut henkilöt, jotka ovat maksaneet itselleen palkkaa kuun aikana ja joilla on tulorekisterissä palkanmaksukausi voimassa kuun lopussa. Lisäksi yrittäjiksi päätellään starttirahaa saaneet. 

Näillä ehdoilla pystytään päättelemään kuitenkin vain osa yrittäjistä, sillä kaikki yrittäjät eivät maksa itsellensä palkkaa. Tästä syystä yrittäjiksi päätellään vielä aivan päättelyjärjestyksen lopussa kaikki Eläketurvakeskuksen rekisterin mukaan edellisenä vuonna YEL- tai MYEL-vakuutettuna olleet henkilöt.

Rekisteriaineistojen puutteiden vuoksi väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa yrittäjistä jäävät kuitenkin uupumaan ne uudet yrittäjät, jotka eivät maksa itselleen palkkaa. Lisäksi kokeellinen tilasto ei tavoita niitä yrittäjiä, jotka eivät ole vakuuttaneet toimintaansa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö ei ole iän puolesta vakuuttamisvelvollinen tai kun yritystoiminta on niin pienimuotoista, että sitä ei tarvitse vakuuttaa.   

Työvoimatutkimuksessa yrittäjiksi luetaan sen sijaan kaikki henkilöt, jotka ilmoittavat tehneensä yrittäjätyötä tutkimusviikolla vähintään yhden tunnin. Tieto perustuu kohteen omaan vastaukseen, jolloin yrittäjäpalkan maksaminen tai YEL/MYEL-vakuutuksen olemassaolo ei ratkaise henkilön päätymistä yrittäjäksi. Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa työvoimatutkimuksen yrittäjä voikin päätyä esimerkiksi eläkeläisten tai muiden työvoiman ulkopuolisten joukkoon.   

Työllisyyden mittaamisen menetelmissä on eroja – ja ne tulisi huomioida tulkinnassa

Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa on kuvattu työntekoa tulorekisterin palkanmaksujaksojen avulla. Tulolajeista on otettu mukaan sellaisia palkkaeriä, jotka kuvaavat tilastointiajankohdalle osuvaa työntekoa. On kuitenkin myös sellaista työtä, jota ei saada kiinni tarkastelemalla palkkatuloja. 

Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastosta jäävät joidenkin yrittäjien lisäksi uupumaan sellaiset työteon muodot, joita ei löydy rekistereistä, tai joista ei saa palkkatuloa. Tällaista työtä tekeviä työntekijöitä ovat esimerkiksi yrittäjäperheenjäsenet, apurahansaajat sekä satunnaisia työkorvauksia saavat henkilöt, kuten freelancerit.  Nämä henkilöt päätyvät työvoimatutkimuksessa työllisiksi, mikäli ovat tehneet työtä tutkimusviikolla, mutta väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa esimerkiksi muiden työvoiman ulkopuolisten joukkoon.  

Työvoimatutkimuksen ja väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilaston työllisten määrien eroa selittää myös työstä poissa olemisen tilastointi eri tavoin. Työvoimatutkimuksessa työlliseksi luetaan kaikki ne henkilöt, jotka ovat jostain syystä pois töistä alle kolme kuukautta. Esimerkkejä näistä tilanteista ovat lomautus, palkaton virkavapaa tai hoitovapaa. Lisäksi työlliseksi lasketaan työstä poissa vanhempainvapaiden vuoksi olevat, joille maksetaan ansiosidonnaista vanhempainpäivärahaa. 

Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa henkilö ei vastaavissa tilanteissa useimmiten lukeudu työlliseksi.  

Väestön pääsiallinen toiminta kuukausittain -tilasto ja työvoimatutkimus kertovat molemmat osaltaan tarinaa väestön työmarkkinoille osallistumisesta. Tilastointimenetelmien tunteminen on tärkeää lukujen oikean tulkitsemisen kannalta. Vaikka väestön pääsiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa, on lukujen kausivaihtelu samansuuntaista. 

Parhaimmillaan kokeellinen tilasto täydentää tarkoilla alue- ja kansalaisuustiedoillaan kuvaa työmarkkinoista.

Meri Raijas ja Elina Pelkonen työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.