Laki tilastokeskuksesta ja tilastolaki uudistettiin Valtiovarainministeriön johdolla, kiitokset kaikille lainvalmisteluun osallistuneille! Uusi laki astui voimaan maaliskuun alussa (1.3.2023).  

Tutkija- ja aineistopalvelun määrittäminen Tilastokeskuksen tehtäväksi on merkittävin lainsäädäntöön tehty muutos. Tutkija- ja aineistopalvelulla mahdollistetaan Suomen kattavien rekisteriaineistojen – kuten koulutus-, väestö- ja tulorekisterien – hyödyntäminen tutkimuksessa. Tehtävän hoitamiseksi Tilastokeskukselle säädettiin uusia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Tutkija- ja aineistopalvelu on tarkoitettu edistämään tieteellistä tutkimusta ja yhteiskuntaoloja kuvaavien tilastollisten selvitysten tuottamista. Palvelu tuotetaan tietoturvallisessa käsittely-ympäristössä, ajantasaisella aineistolla ja mahdollisimman tasapuolisella tavalla. 

On jo selvää, että lainsäädännön kehittämistä tulee jatkaa. Seuraavan Tilastokeskusta ja tilastotuotantoa koskevan lainsäädännön päivityksen suunnittelu pitänee aloittaa melko pian, koska ala kehittyy nopeasti. Nyt saadaan kokemuksia siitä, miten hyvin yhteistyö uuden lainsäädännön puitteissa toimii ja mitkä pykälät kaipaavat mahdollisesti vielä kehittämistä. 

Tutkija- ja aineistopalvelut osaksi tutkimusinfrastruktuuria

Tutkija- ja aineistopalvelu tulisi nähdä osana tutkimusinfrastruktuuria ja sitä koskevaa päätöksentekoa. Tällä hetkellä palvelu rahoitetaan käyttömaksuilla. Nämä maksut tulisi huomioida myös tutkimusrahoituksessa. 

Vaihtoehtoisesti palvelun kiinteät kustannukset voitaisiin rahoittaa osana tutkimusinfrastruktuuria. Tällöin käyttömaksut yksittäistä tutkijaa kohden pysyisivät maltillisina. 

Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että yhteiskunnan koneiston pyörittämisestä kertyvää dataa hyödynnettäisiin tutkimuksessa mahdollisimman paljon. 

Aineistokirjasto joustaa tutkijoiden tarpeiden mukaan

Lainsäädäntö mahdollistaa erilaisissa tutkimuksissa hyödynnettävän kattavan aineistokirjaston muodostamisen. Tilastokeskukseen voidaan näin ollen rakentaa valmiiksi pseudonymisoitu, jatkuvasti ylläpidetty ja ajantasainen tutkimusvalmis aineistokirjasto, josta löytyy nopeasti sopivat aineistot tutkijoiden käyttöön.

Aineistokirjastoa voidaan laajentaa kattavasti muiden viranomaisten rekisteriaineistoilla. Koska aineistot pseudonymisoidaan yhtenäisellä tavalla, voi tutkija itse yhdistää niistä tarvitsemansa tietokokonaisuuden. 

Tämänhetkisiä valmisaineistoja voi tarkastella Tilastokeskuksen Taika-tutkimusaineistokatalogista. 

Kuva 1. Tutkija voi yhdistää tietoja Tilastokeskuksen valmisaineistokirjastossa.  Klikkaamalla kuvaa saat näkyviin koko valmisaineistokirjaston.

 

Mitä teemme seuraavaksi? 

Tutkijapalvelua koskeva lainsäädäntö on niin sanotusti mahdollistavaa lainsäädäntöä. Seuraava tehtävä on selvittää järkevä tapa rahoittaa ja toteuttaa muutos. 

Tätä muutosta varten tarvitaan myös dialogia tutkijayhteisön kanssa, jotta saamme rakennettua sellaisen palvelun, joka parhaalla tavalla palvelee tutkijayhteisöä. Vastaavasti tarvitsemme dialogia rekisterin pitäjien kanssa, koska palvelun kattavuus on riippuvainen myös rekisterinpitäjien valmiudesta tarjota aineistonsa Tutkija- ja aineistopalveluun. 

Nopeasti tutkijoiden käytettävissä olevaa valmisaineistokirjastoa täytyy laajentaa. Esimerkiksi syksyn energiakriisin aikana Fingridin datahub-aineisto on ollut tärkeä tietolähde. Datahub-aineisto saatiin Tilastokeskukseen ja VATT:n datahuoneen käyttöön nopeutetulla prosessilla lokakuussa 2022. Mikäli aineisto olisi ollut jo valmiiksi Tilastokeskuksessa, olisi sähkötukien kohdentumista voitu analysoida aikaisemmin ja päätöksenteon tueksi voitu tarjota parempaa tietoa nopeammin.

Tutkimuksen kannalta on ajantasaisuuden ohella tärkeää, että käytössä on pitkiä, riittävän kauas historiaan ulottuvia aikasarjoja. Ellei aineistojen arkistoinnista pidetä huolta on kuitenkin riskinä, että tärkeää tietoa joudutaan tuhoamaan. Rekisterinpitäjät saavat säilyttää henkilötietoja vain niin kauan kuin niille on käyttötarkoitus. Tämän jälkeen tiedot on tuhottava. 

Jotta tietoja ei menetetä lopullisesti, tulee tiedot koota tutkimusaineistoiksi ja arkistoida tutkimuskäyttöä varten hyvissä ajoin. Näin pystymme pitkäjänteisellä työllä luomaan pitkiä aikasarjoja tutkimuksen käyttöön.  

Rekisteritutkimuksen mahdollistamisessa onnistutaan yhteistyöllä 

Uusi lainsäädäntö on mahdollistava, mutta uudistuksen toteutus vaatii resursseja ja onnistunutta yhteistyötä eri toimijoilta. Tilastokeskus on poikkeuksellinen tiedon solmukohta, koska sen haltuun on omien aineistojen lisäksi suotu Suomen tärkeimmät tietovarannot myös muilta rekisterin­pitäjiltä. Tällaista tiedon keskittymää ei ole muualla.

Yhteistyössä rekisterinpitäjien ja tutkijayhteisön kanssa voimme luoda kansainvälisesti ainutlaatuisen rekisteritutkimusinfrastruktuurin, mutta yksin Tilastokeskus tai tutkijatkaan eivät siihen kykene. 

Kirjoittaja työskentelee Kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueen ylijohtajana Tilastokeskuksessa.