Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Viime vuosien työllisyyskasvu on ollut naisten sekä nuorten ja ikääntyvien miesten varassa

12.6.2023
Twitterissä: @HannaSutela

Viime viikolla suomalaisnaisia patistettiin töihin, mikä ymmärrettävästi herätti myös vastareaktioita.  Koska myytti suomalaisnaisten alhaisesta työllisyydestä tuntuu yhä elävän, lienee tarpeen päivittää tietoja työmarkkinoiden tuoreimpien lukujen mukaan – ja samalla kysellä jälleen kerran, että kukahan olisi kiinnostunut miesten työllisyydestä.

Naisten työllisyys on kehittynyt koronakriisiin liittyvän vuoden 2020 notkahduksen jälkeen Suomessa selvästi reippaammin kuin miesten työllisyys. Viime vuonna 15–64-vuotiaiden naisten (73,8 %) ja miesten (73,9 %) työllisyysasteissa oli enää 0,1 prosenttiyksikön ero. (Kuvio 1.) Kansallisessa tilastointitavassa varusmiehet luetaan perusjoukkoon.

Sen sijaan Eurostatin ja OECD:n luvuissa varusmiehet puuttuvat perusjoukosta, joten Suomen työllisyysasteet ovat etenkin miehillä hieman kansallisia lukuja korkeammat ja sukupuolten ero työllisyysasteissa noin prosenttiyksikön verran vuonna 2022.  

Sukupuolten työllisyysasteiden välinen ero on ollut Suomessa jo pitkään toiseksi pienin Liettuan jälkeen niin EU-maita kuin OECD-maitakin koskevassa vertailussa. Muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaava ero oli 4–5 prosenttiyksikköä vuonna 2022, OECD-maissa 14,4 ja EU27-maissa 9,8 prosenttiyksikköä 15–64-vuotiailla.

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 2009–2022, 15–64-vuotiaat, %
Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 2009–2022, 15–64-vuotiaat, %. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus                    

Naisten työvoimaosuus ohittanut Tanskan ja Norjan

Naisten työllisyysaste on noussut Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2022 naisten työllisyysaste (15–64-vuotiaat) oli Suomessa Eurostatin mukaan enää 0,6 prosenttiyksikköä Tanskaa ja 0,8 prosenttiyksikköä Ruotsia jäljessä. Norjaan erotusta oli 1,5 prosenttiyksikköä.

Jos taas puhutaan 15–64-vuotiaiden naisten työvoimaosuudesta eli työllisten ja työttömien osuudesta ikäryhmässä, Suomi kiri vuonna 2022 jo Norjan ja Tanskan ohi.  Ruotsi oli yhä edellä pari prosenttiyksikköä (kuvio 2).

Kuvio 2. Naisten työvoimaosuudet eri maissa sukupuolen mukaan vuosina 2009–2022, 15–64-vuotiaat, %
Kuvio 2. Naisten työvoimaosuudet eri maissa sukupuolen mukaan vuosina 2009–2022, 15–64-vuotiaat, %. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: OECD

Miesten työvoimaosuus Pohjoismaiden alhaisin

Mutta entä ne miehet sitten? Miesten työllisyysaste (15–64-vuotiaat) oli vuonna 2022 Suomessa noin 4–5 prosenttiyksikköä pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa miesten työllisyysaste oli EU27-keskiarvon tasolla, mutta jäi 1,6 prosenttiyksikköä OECD-keskiarvon jälkeen.

Myös työvoimaosuuksissa suomalaismiehet ovat Pohjoismaiden välisessä vertailussa jumbosijalla, juuri ja juuri EU27-keskiarvon yläpuolella (kuvio 3). Tämän jos minkä luulisi herättävän kummastelua.

Kuvio 3. Miesten työvoimaosuudet eri maissa sukupuolen mukaan vuosina 2009–2022, 15–64-vuotiaat, %
Kuvio 3. Miesten työvoimaosuudet eri maissa sukupuolen mukaan vuosina 2009–2022, 15–64-vuotiaat, %. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: OECD

Suomalaisnaiset muita useammin kokoaikatyössä

On hyvä myös huomata, että korkeasta työllisyysasteesta huolimatta naiset tekevät Suomessa edelleen selvästi enemmän kokoaikatyötä kuin muissa Pohjoismaissa – huolimatta siitä, että osa-aikatyö on toki meilläkin viime vuosikymmeninä yleistynyt merkittävästi.  

Suomessa 15–64-vuotiaista työllisistä naisista 23 prosenttia, mutta Tanskassa ja Norjassa peräti 34 prosenttia teki osa-aikatyötä vuonna 2022. Myös Ruotsissa vastaava osuus oli noin 29 prosenttia eli EU27-keskiarvon luokkaa.

Suomessa myös miehet tekevät vähemmän osa-aikatyötä kuin muissa Pohjoismaissa, mutta erot maiden välillä ovat pienemmät. Osa-aikaisten 15–64-vuotiaiden työllisten osuus oli Suomessa miehillä 11,3 prosenttia, Ruotsissa 12,5 ja Tanskassa ja Norjassa reilut 15 prosenttia vuonna 2022.

Työllisyyskasvu naisten sekä nuorten ja ikääntyneiden miesten ansiota

Ikäryhmittäin tarkasteltuna naisten työllisyysaste ohitti miesten työllisyyden Suomessa vuonna 2022 kaikissa muissa alle 65-vuotiaiden kymmenvuotisikäluokissa paitsi 25–34- ja 35–44-vuotiailla.

Toisaalta juuri näiden perheellistymisikäisten naisten työllisyys on viime vuosina kohentunut selvästi. Kun ero miehiin oli vuonna 2019 vielä 10,0 prosenttiyksikköä 25–34-vuotiailla ja 7,0 prosenttiyksikköä 35–44-vuotiailla, vastaavat luvut olivat vuonna 2022 enää 4,8 ja 2,6. Tilastokeskuksen tulevissa julkistuksissa ja blogeissa tarkastellaan lähemmin äitien ja maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyden kehitystä.

Naisten työllisyys on itse asiassa kasvanut kaikissa 10-vuotisikäryhmissä vuodesta 2019 lukuun ottamatta 45–54-vuotiaita. Miesten ikäryhmittäiset työllisyysasteet olivat vuonna 2022 sen sijaan edelleen alhaisempia kuin ennen koronakriisiä vuonna 2019 muissa paitsi alle 25- ja yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseisissä ryhmissä myös miesten työllisyys oli kasvanut, vaikka jäikin edelleen alhaisemmaksi kuin naisilla.

Lyhyesti sanoen Suomen viime vuosien myönteinen työmarkkinakehitys on lähinnä naisten sekä kaikkein nuorimpien ja kaikkein vanhimpien miesten työllisyyden kasvun ansiota. Se miksei miesten työllisyys ole talouden hyvästä nosteesta huolimatta seurannut samaa kehitystä keskimmäisissä ikäryhmissä, on varsinainen huolen aihe ja vaatisi tarkempaa syiden selvittämistä, niihin ratkaisujen etsimistä – ja ehkä myös sitä patistamista.

Hanna Sutela on erikoistutkija Tilasto­keskuksen yhteiskunta­tilastoissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

tk-icons