Suomi on yksi maailman johtavista rekisterimaista – meillä on julkisella sektorilla laadukkaat rekisterit, joissa on kattavaa tietoa suomalaisten elämästä syntymästä kuolemaan. Kaikkea tiedontuotannossa tarvittavaa dataa emme kuitenkaan ainakaan vielä saa rekistereistä tai muista tietolähteistä, vaan täydennämme niistä saatavia tietoja tilastokyselyjen avulla.  

Otospohjaisten kyselyiden luotettavuus on kuitenkin vaakalaudalla, koska ihmiset eivät enää vastaa jatkuvasti lisääntyviin tiedusteluihin. Tilastojen tekijöille tämä ongelma on arkipäivää.  

Esimerkiksi Suomen virallinen työllisyys- ja työttömyysaste perustuvat työvoimatutkimukseen, jonka vastausaste on vajonnut nuoremmissa ikäryhmissä kymmenessä vuodessa 80 prosentista noin 35 prosenttiin. Kyselyiden perusteella tuotettavan yhteiskunnallisen tilanne- ja seurantatiedon laatu heikkenee, eivätkä ne enää edusta kaikkia suomalaisia.  

Vastausasteiden laskun merkittäväksi syyksi on kansainvälisestikin todettu vaikeus tavoittaa otokseen kuuluvia henkilöitä. Ihmiset eivät enää vastaa tuntemattomista numeroista tuleviin soittoihin, ja entistä useammat muuttavat oman puhelinnumeronsa salaiseksi.  

Luotettavan tiedon tuottamisessa on tärkeää, että tieto kuvaa tasapuolisesti suomalaista yhteiskuntaa ja sen eri osa-alueita ja väestöryhmiä. Riittävän vastaajamäärän varmistaminen tilastoihin on suomalaisen luottamusyhteiskunnan yhteinen haaste – ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisiä toimia.  

Kelan hallussa olevien yhteystietojen käyttö lupaava alku 

Tilastokeskus on tehnyt yhteistyötä Kelan kanssa Kelalla olevien yhteystietojen hyödyntämisessä vastaajien tavoittelussa. Keväällä tehdyn lakiuudistuksen jälkeen Tilastokeskus sai käyttöönsä Kelan rekistereissä olevien henkilöiden yhteystiedot, joita on käytetty tänä vuonna jo muutamissa kyselyissä.  

Ensimmäiset kokemukset ovat olleet erittäin lupaavia. Haastattelijoiden työaikaa on kulunut vähemmän yhteystietojen etsimiseen ja yhteystiedot on saatu myös sellaisille ryhmille, joille niitä on ollut aiemmin vaikea löytää.  

Myös vastausosuudet ovat näissä kyselyissä nousseet. Hyvien kokemusten myötä Kelan yhteystietojen käyttöä laajennetaan vielä tämän vuoden aikana uusiin kyselyihin.  

Yhteisillä yhteystiedoilla yhteisiä hyötyjä  

Tällainen viranomaisten välinen yhteistyö on erinomainen alku, mutta tietojen hyödyntäminen voisi olla paljon laajamittaisempaa. Tällä hetkellä eri viranomaiset tallentavat yhteystiedot omiin järjestelmiinsä ja kansalaiset tallentavat tietojaan useaan eri paikkaan.  

Olemme tarjonneet yhdeksi vaihtoehdoksi viranomaisten käytössä olevaa yhteystietorekisteriä, jossa ylläpidettäisiin suomalaisten ajantasaiset yhteystiedot.  

Yhteiseen rekisteriin perustuva tietojen parempi hallinta säästäisi vaivaa sekä kansalaisilta että viranomaisilta. Kansalaisille se mahdollistaisi esimerkiksi yhteystietojen muuttuessa tiedon tallentamisen ainoastaan yhteen paikkaan. Viranomaisille se tuottaisi kustannussäästöjä ja tehostaisi kansalaisten tavoittelua. 

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalveluiden ylijohtaja.