Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Nuorten ja etenkin ulkomaalais­taustaisten tekemät ryöstöt ja pahoin­pitelyt ovat olleet viime aikoina paljon esillä eri medioissa. Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta löytyy tietoa selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä iän ja syntyperän mukaan, mutta vain koko Suomen tasolla. 

Tarkastelen ulkomaalais­taustaisten osuuden kehitystä alle 18-vuotiaiden tekemissä ryöstö- ja pahoinpitely­rikoksissa yli 150 000 asukkaan kaupungeissa. Pelkissä ryöstö­rikoksissa ulkomaalais­taustaisten määrät jäävät kaupunkitasolla oikeastaan Helsinkiä lukuun ottamatta niin pieniksi, että pari-kolme tapausta lisää voi aiheuttaa kymmenien prosenttien muutoksen.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. En erottele tässä sitä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla.

Selvitettyyn rikokseen syylliseksi epäillyllä tarkoitetaan poliisin selvittämäksi merkitsemään rikokseen epäiltyä. Sama henkilö voi olla vuoden aikana epäiltynä useammasta samanlaisesta tai erilaisesta rikoksesta.

Selvitetyt rikokset tilastoidaan selvitys­vuoden ja rikos­ilmoitukset ilmoitus­vuoden mukaan. Teko on siten voinut tapahtua jopa useitakin vuosia rikos­ilmoitusta aiemmin. Yleensä pahoinpitelyt ja ryöstöt kuitenkin ilmoitetaan poliisille kohtalaisen nopeasti.  

Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitetyistä rikoksista kasvanut isoissa kaupungeissa

Kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä ulkomaalais­taustaisia nuoria kaupunkitasolla, määrät jäävät Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta pieniksi, alle sataan epäiltyyn vuodessa. Vähäisetkin muutokset epäiltyjen määrissä näkyvät tällöin huomattavina prosentti­muutoksina.

Toisaalta tilastoissa sama henkilö voi myös olla epäiltynä useamman kerran, joten muutaman tekijän joukko saattaa aiheuttaa suuriakin vuosimuutoksia.

Kuten kuvioista 1 ja 2 nähdään, ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden tekemissä pahoinpitelyissä ja ryöstöissä vaihtelee aika paljon vuosittain. Selkeintä kasvu on ollut jo pidempään Helsingissä ja Espoossa sekä viime vuosina Turussa ja Tampereella. 

Toisaalta esimerkiksi Vantaalla ja Helsingissä tapahtuneissa pahoinpitelyissä ja ryöstöissä ulkomaalais­taustaisten osuus on jopa pienentynyt parina viime vuotena. Näin siitäkin huolimatta, että Vantaalla epäiltyjen ulkomaalais­taustaisten määrä itse asiassa kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä 63 epäillystä 84 epäiltyyn.

Myös Espoossa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen määrä kasvoi edellis­vuodesta, vaikka heidän osuutensa pieneni.

Turun, Tampereen ja Oulun kohdalla ei voi puhua pitkään jatkuneista trendeistä. Turussa ja Oulussa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen osuus oli selkeästi alhaisempi vuosina 2014–19 verrattuna vuosiin 2013 tai 2020. Turussa ulkomaalais­taustaisten osuus oli noin 40 prosenttia vuonna 2006, mutta laski noin 16 prosenttiin 2014 nousten taas noin 38 prosenttiin vuonna 2022. Tampereella osuus on noussut runsaasta 7 prosentista vajaaseen 38 prosenttiin.

Osuus rikosilmoituksissa noussut Espoossa ja Vantaalla

Rikosilmoitusten osalta tilanne näyttää melko samanlaiselta kuin selvitetyissä rikoksissa. Tietoa ilmoitetuista rikoksista on saatavilla tätä kirjoitettaessa vuoden 2023 osalta tammi-syyskuulta.

Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus rikosilmoituksissa näyttäisi tänä vuonna kääntyneen jyrkempään nousuun Espoossa ja Vantaalla, kun taas osuus selvitetyissä tapauksissa oli molemmissa kaupungissa hieman laskussa vuonna 2022. Vuonna 2022 Espoossa ilmoitettiin 226 ulkomaalais­taustaisen tekemäksi epäiltyä pahoinpitelyä tai ryöstöä, vuoden 2023 tammi-syyskuussa luku oli jo 260. (Kuvio 3)

Helsingissä epäiltyjen osuus selvitetyissä ja ilmoitetuissa rikoksissa oli suurimmillaan vuonna 2020 ja on sen jälkeen hieman pienentynyt.

Ulkomaalaistaustaisten osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä on Turussa, Tampereella ja Oulussa vähentynyt vuodesta 2022. Taso on kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2006. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut niin suoraviivaista kuin pääkaupunki­seudulla. (Kuvio 4)

Espoossa ulkomaalais­taustaisten nuorten määrä kasvanut nopeammin kuin osuus rikoksista

Ulkomaalaistaustaisten nuorten rikokset ovat lisääntyneet Espoossa viime vuosina, mutta vielä enemmän on kasvanut heidän osuutensa alle 18-vuotiaasta väestöstä kaupungissa. Vuonna 2006 se oli 6,8 prosenttia, vuonna 2022 jo 24,9 prosenttia.

Vuonna 2006 Espoossa tilastoiduista nuorten tekemistä selvitetyistä pahoinpitelyistä ja ryöstöistä 37 prosentissa tekijöinä oli tuo vajaan 7 prosentin ulkomaalais­taustaisen osuus nuorista. Vuoden 2023 tammi-syyskuussa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä oli kasvanut 57,4 prosenttiin eli noin 1,6 kertaistunut. Samassa ajassa ulkomaalais­taustaisten nuorten osuus Espoon alle 18-vuotiaista on noussut neljännekseen eli noin 3,7 kertaiseksi.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on siis kasvanut suhteessa enemmän kuin heidän osuutensa epäillyistä. Tämä päätelmä on toki hieman yksinkertaistettu muun muassa siitä syystä, että vaikkapa turkulaisen tai saksalaisen nuoren Espoossa tekemä rikos tilastoidaan Espooseen siitä huolimatta, että kyseinen nuori ei kuulu Espoon väestöön.

Espoon esimerkkiä jatkaen yksi ulkomaalais­taustainen on tarkastelu­jaksolla ollut epäiltynä keskimäärin 1,2–2,1 selvitetystä rikoksesta vuodessa. Vuonna 2022 luku oli 1,5. Suomalais­taustaisilla epäillyillä luvut vaihtelevat 1,2–1,7 selvitetyn rikoksen välillä.

Kun jaamme vuoden 2023 tammi-syyskuun aikana ulkomaalais­taustaisten tekemiksi ilmoitettujen rikosten määrän (260) Espoossa 1,5:llä, saamme noin 170 eri epäiltyä. Espoossa asuu 16 600 alle 18-vuotiasta ulkomaalais­taustaista, joten noin yksi prosentti espoolaisista ulkomaalais­taustaisista alaikäisistä oli epäiltynä pahoinpitelystä tai ryöstöstä.

Osuus vaihtelee hieman vuodesta toiseen noin 0,7:n ja 1,1 prosentin välillä. Vastaavalla lasku­toimituksella voidaan laskea suomalais­taustaisten osuudeksi runsaat 0,3 prosenttia.

Yksi syy ulkomaalais­taustaisten nuorten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuuden kasvuun on se, että heidän osuutensa väestössä on kasvanut. Rikokset tilastoidaan tapahtuma­kunnan mukaan, ja rikoksia tapahtuu eniten siellä, missä ihmiset liikkuvat.

Vuonna 2006 ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaista oli Helsingissä vajaat 12 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa alle 10 prosenttia. Vuonna 2022 vastaava osuus oli Vantaalla yli 31 prosentin ja Espoossa, Helsingissä ja Turussa 20 ja 25 prosentin välillä. (Kuvio 5)

Myönteinen kehitys katkesi vuonna 2018

Koko Suomen tasolla ulkomaalais­taustaisten alle 18-vuotiaiden väestöön suhteutettu epäiltyjen määrä pieneni käytännössä koko 2000-luvun vuoteen 2018 asti.  Myös suomalais­taustaisilla nuorilla kehitys oli myönteinen, kunnes vuonna 2019 yleinen myönteinen kehitys katkesi ja rikosten määrä kääntyi kasvuun.

Selvitettyihin rikoksiin epäillyt tilastoidaan rikoksen selvitysvuoden, ei tapahtuma­vuoden mukaan. Alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyjen ja ryöstöjen käsittely on poliisissa kestänyt viime vuosina noin sata päivää.

Käsittelyajan perusteella käänteen voi päätellä tapahtuneen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Rikostilastot eivät kerro kehityksen syitä, mutta todennäköisesti taustalla ei ole mikään yksi yksittäinen syy vaan monta eri asiaa. 

Kuten alussa totesin, tietoa selvitettyihin rikoksiin epäiltyjen iästä ja syntyperästä on jo pidempään ollut Tilastokeskuksen avoimessa tietokannassa koko Suomen tasolla. Kansalaisuuksittain tietoa on hyvinvointi­alueen tarkkuudella.

Syntyperä­tietoa ei ole suunnitelmissa julkistaa kuntatasolla tulevaisuudessakaan – muun muassa siitä syystä että, todella monessa kunnassa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen määrä on erittäin pieni.

Tilastoja tarkastellessa on hyvä muistaa, että kaikki rikosilmoitukset eivät johda syyttäjän syyttämis­päätökseen eivätkä kaikki selvitetyt rikokset tuomioon.  

Kimmo Haapakangas työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa ja vastaa rikos- ja pakkokeino­tilastosta.