Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksella (Sote-uudistus) on ollut vaikutuksia sote-palveluiden uudelleenorganisoinnin lisäksi myös Tilastokeskuksen tilastotuotantoon ja tietojen julkaisemiseen. Uudistus toi mukanaan yhden kokonaan uuden tilaston sekä uudisti lukuisia tiedonkeruita, tilastojen sisältöjä ja luokituksia.

Sote-uudistus on ollut yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen siirrettiin kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen. Hyvinvointialueita on kaikkiaan 21, ja lisäksi palveluita järjestää Helsingin kaupunki.

Uusi tilasto: aluevaalit

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, joiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen, sillä alueilla ei ole verotusoikeutta. Alueiden toiminnasta ja taloudesta vastaa aluevaltuusto, jonka valtuutetut valitaan aluevaaleissa.

Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestettiin tammikuussa 2022, ja seuraavat on tiedossa ensi vuonna. Tilastokeskus tuottaa aluevaaleista viralliset tilastot. Vuoden 2022 keväällä aluevaaleista julkaistiin tietoa ehdokasasettelusta ja vaalien tuloksista sekä myös tausta-analyysi ehdokkaista ja valituista.

Uudistus vaikutti lukuisiin tiedonkeruisiin

Uusi hallinnollinen organisaatiotaso toi tilastojen tiedonkeruisiin uusia haasteita. Vaikka tietoa oli aiemminkin kerätty lähestulkoon samoilta yksiköiltä, niiden järjestäytyminen uuden hallintorakenteen alle aiheutti suuriakin muutoksia tiedonantajien raportointijärjestelmiin ja sitä myöten myös Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin. Näitä haasteita selätettiin hyvällä ja aktiivisella yhteistyöllä tiedontoimittajien kanssa.

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri on keskeisessä roolissa monen tilaston tuotannossa. Siksi olikin tärkeää heti uudistuksen alkuvaiheessa saada tiedot hyvinvointialueista ja -yhtymistä ajan tasalle yritystietovarantoon. Keskeisiä tietoja ovat mm. hyvinvointialueiden ja -yhtymien toimipaikat ja niiden perustiedot, kuten toimiala, sijainti ja palkansaajien lukumäärä. Nämä tiedot kerätään suoraan hyvinvointialueilta.

Kansantalouden tilinpidon laskentaa varten tarvitaan hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien tuloslaskelmien, rahoituslaskelmien ja taseiden tietoja. Vuosilta 2021–2022 Tilastokeskus keräsi nämä tiedot suoraan hyvinvointialueilta. Vaikka hyvinvointialueet aloittivatkin varsinaisen toimintansa vasta vuoden 2023 alusta, hallinnollisesti ne perustettiin jo 1.7.2021. Vuoden 2021 tiedot julkaistiin vuositietona ja vuoden 2022 tiedot neljännesvuositasolla. Vuoden 2023 alusta alkaen Tilastokeskus on saanut taloustiedot tilastointia varten Valtiokonttorilta.

Syksyllä 2023 ryhdyttiin keräämään tietoja hyvinvointialueiden palkka- ja työsuhdetiedoista samaan tapaan kuin jo aiemmin kuntasektorilta. Tiedonkeruut ulotettiin hyvinvointialueille (ja -yhtymille) myös ansiotasoindeksissä, työvoimakustannusindeksissä ja avoimet työpaikat -tilastossa.

Uudistus näkyy luokituksissa…

Hyvinvointialueista muodostui uusi alueluokitus, joka on nyt vakioluokituksena lähes kaikissa Tilastokeskuksen alueittaisissa tilastoissa, kuten mm. väestötilastoissa ja työssäkäyntitilastossa. Monet aikasarjat on myös julkaistu takautuvasti hyvinvointialueittain.

Hyvinvointialueiden perustamisen myötä myös sektoriluokitus uudistui. Muutos luokituksessa koski julkisyhteisöt-sektoria, jossa hyvinvointialueet luokitellaan paikallishallinnon alasektorille.

Helsingissä sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu säilyy kaupungilla, jolloin näihin liittyvä toiminta luokitellaan sektoriluokitus 2023:n mukaan kuntasektorille eikä hyvinvointialueille.

… ja sen myötä myös tilastojen sisällöissä

Uusi sektoriluokitus 2023 otettiin käyttöön useammassa tilastossa vuonna 2024. Ansiotasoindeksissä uusi luokitus otettiin käyttöön takautuvasti jo vuoden 2023 tilastosta lähtien. Tietoja julkaistaan nyt aiempaa tarkemmalla sektorijaotuksella, jossa hyvinvointialueiden tiedot ovat erotettavissa paikallishallinnosta omana sektorinaan. Muissa työmarkkinatilastoissa (palkkatilastot, työssäkäyntitilasto) uusi luokitus otetaan käyttöön vuoden 2023 tietojen julkistuksista lähtien.

Sektoriluokitusmuutoksen myötä kuntasektorin palkat -tilasto muuttui nimeltään paikallishallinnon palkat -tilastoksi. Se sisältää tästä eteenpäin tiedot myös hyvinvointialueiden ja -yhtymien henkilöstöstä ja palkoista.

Myös kansantalouden tilinpidossa uusi sektoriluokitus on jo otettu käyttöön, ja hyvinvointialueiden tiedot tulevat osaksi kansantalouden tilinpitoa. Kansallisesti on kuitenkin noussut esiin tarpeita saada tietoa myös virallisesta sektoriluokituksesta poiketen. Esimerkiksi Manner-Suomesta tietoa tarvittaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kokonaisuudesta niin, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi ovat mukana luvuissa. Kansantalouden tilinpidossa onkin julkaistu kokeellisena tilastona tietoa paikallishallinnon palveluiden järjestäjien tulot, menot ja velka -tilastoa. Myös muissa tilastoissa pyritään huomioimaan Helsingin kaupunkiin liittyvä erityistilanne.

Onko kaikki nyt valmista?

Sote-uudistuksen vaikutuksia Tilastokeskuksen tilastotuotantoon ohjattiin ja seurattiin hankekokonaisuudessa, johon kuului useampi eri tilastoalueille kohdistuva projekti. Projektit ajoittuivat vuosille 2021–2024 ja ne toteutettiin samanaikaisesti. Hankekokonaisuus päättyi kesäkuun 2024 lopussa. Kaikki on siis valmista? Ei ehkä aivan.

Uudet hyvinvointialueet ovat toimineet vasta puolitoista vuotta. Monen toimijan mielestä uudistus on vielä alkuvaiheessaan, ja muutoksia alueiden rakenteeseen voi olla odotettavissa. Jos näin tapahtuu, se vaikuttaa myös tilastointiin – toki pienemmässä mittakaavassa kuin nyt läpikäyty sote-uudistus, jossa muodostettiin kokonainen uusi hallinnollinen taso.

Tilastoprosessiin vaikuttavat vahvasti myös tiedontuottajien tietojärjestelmät ja niiden tietosisältö. Suuria odotuksia kohdistuu myös Valviran ylläpitämään palveluntuottajarekisteriin Soteriin. Rekisteri sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen tietoja. Parhaimmillaan rekisteri olisi tietolähde mm. yritys- ja toimipaikkarekisterin tietojen päivitykseen, jolloin tiedonantorasitetta hyvinvointialueille voisi vähentää.

Kaiken kaikkiaan Tilastokeskuksen sote-hankkeessa onnistuttiin mielestäni hienosti uudistamaan luokituksia ja tilastotuotantoa niin, että ne vastaavat muuttuneisiin tietotarpeisiin entistä paremmin ja kattavammin.

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot-osastolla.