Se, että työssä vaaditaan erilaisia taitoja ja että niitä on kehitettävä, ei ole uutisaihe. Iso uutinen ei ole myöskään ollut Euroopan osaamisen teemavuosi 2023. Tämä blogi toivottavasti viitoittaa kuitenkin osaamisen teemassa eteenpäin. 

Työssä osaamisen vaatimuksista on saatu uutta tietoa vuonna 2022 työvoima­tutkimuksessa kerätyn lisäosan ”työssä vaadittavat taidot” myötä.

Kun tutkimusosaa suunniteltiin 2010-luvun loppupuolella, tausta-ajatuksena oli huoli automaation ja robotiikan vaikutuksista työpaikkoihin. Toisaalta nähtiin, että pelkkä työllisten jaottelu toimialoihin ei kerro, mitä ihmiset oikeastaan työssä tekevät eli millaisia taitoja töissä vaaditaan. 

Hanna Sutela tarkastelee artikkelissaan Suomen tuloksia. Itseäni tuloksissa kiinnosti eniten se, kuinka työssä vaadittavat taidot eroavat Pohjoismaiden välillä ja verrattuna EU:n keskiarvoon.

Entä voidaanko näistä tiedoista päätellä jotain, miten tekoälyn kehittyminen vaikuttaa työelämään? 

Tutkimusta suunniteltaessa tekoäly siinä muodossa, kuin nyt siitä keskustelemme, ei ollut juurikaan missään roolissa. Niinpä tekoälyä ei mainita ollenkaan vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa, joka kartoittaa työssä vaadittavia taitoja. 

Nykyään pohdinta työpaikkojen katoamisesta tekoälyn myötä on osittain samantyyppistä kuin mitä se on ollut aiemmin automatisaation kohdalla. Kohde on muuttunut: 2010-luvun lopulla ajateltiin, että automatisaation kehitys uhkaisi eniten sellaisia työpaikkoja, joissa tehdään paljolti toistettavaa tai fyysistä työtä. Nyt puolestaan nähdään, että tekoäly uhkaa – jos tuota sanaa voidaan käyttää – monia asiantuntijatöitä. 

Osaamisen teemavuosi kiinnitti huomiota yhtäältä työelämän taitojen vaatimuksiin ja toisaalta taitojen puutteesta aiheutuvaan työvoimapulaan. Erityisesti digitaitojen kehittymättömyys monissa maissa nähdään huolestuttavana. Tekoälyn merkitys työelämässä nousi pääaiheeksi teemavuoden European Employment & Social Forumissa marraskuussa 2023. 

Ruotsi edellä digilaitteiden käytössä… 

Tekoälyn käytöstä työelämässä emme siis saa suoraan tietoa työssä vaadittavat taidot -tutkimuksesta. Tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käytön osuutta työajasta tutkimuksessa kuitenkin selvitettiin.

EU:n ulkopuolisista maista Norja on mukana vertailussa, Islanti ei. 

Pohjoismaista melko selvässä kärjessä digilaitteiden käytössä ovat ruotsalaiset, kun mittarina käytetään sitä, kuinka moni työllisistä ilmoitti käyttävänsä työajastaan vähintään puolet digilaitteiden parissa vuonna 2022. (Kuvio 1)

Ehkä hieman yllättävästi Tanska jää EU-keskiarvoon, kun mittarina on työlliset, jotka käyttävät suurimman osan työajastaan digilaitteiden parissa. Suomi on melko selvästi EU-keskiarvon yläpuolella, mutta yhtä selvästi Norjan ja Ruotsin takana.

Kaiken kaikkiaan EU-maissa yleisesti ei lainkaan digilaitteita käyttäviä on huomattavasti enemmän kuin Pohjoismaissa. 

Digilaitteiden käyttö on luonnollisesti pohjana sille, miten tekoälyä voidaan alkaa käyttää työelämässä laajemmin. 

Mittaria ei voi pitää objektiivisena esityksenä digitalisaation asteesta työelämässä vuonna 2022. Tutkimus on otoskooltaan laaja ja vertailu­kelpoinen, mutta tulkinnassa on huomattava, että tulokset pohjautuvat subjektiiviseen kokemukseen ajankäytöstä erilaisissa tehtävissä. 

…sekä lukemisessa ja monimutkaisessa laskennassa 

Toisena mittarina tutkimuksen tuloksista nostan esille työajan käytön dokumenttien lukemiseen ja monimutkaiseen matemaattiseen laskentaan.

Tulos on samantyyppinen kuin digilaitteiden käytössä: Ruotsi on Pohjoismaiden kärjessä, kun lasketaan osuus työllisistä, jotka käyttävät näihin tehtäviin vähintään puolet työajasta. (Kuvio 2)

Suomi ja Tanska ovat tuloksissa lähellä toisiaan. Kyselyn sanamuodot voivat eri maissa erota toisistaan sen verran, että pieniä eroja tuloksissa ei voi pitää varmasti merkityksellisinä – sen sijaan kohtuullisen suurta eroa koko EU:n ja Tanskan ja Suomen välillä voi.

Norja on puolestaan omassa kategoriassaan Ruotsin takana, kuitenkin selvästi Tanskaa ja Suomea korkeammilla osuuksilla. 

Nämä kaksi työelämän taitoa ovat varmaankin lähellä työelämä­murrosta, joka syntyy tekoälyn kyetessä osallistumaan niihin. 

Tekoälysovellus voi esimerkiksi vähentää työntekijän käyttämää työaikaa, kun se louhii tietoja suuresta määrästä eri asiakirja­tyyppejä. Tällöin puhutaan tarkemmin sanoen asiakirjojen älykkäästä käsittelystä (IDP). 

Toisaalta tekoäly vaikuttaa nopeasti ohjelmistojen kehittymiseen, joissa yksi olennainen piirre on kyky käsitellä monimutkaisia laskutoimituksia tehokkaasti ja ymmärrettävästi. 

Rankkaa ruumiillistakin työtä tehdään yhä  

Tarkastellaan vielä jokseenkin toisen laidan työelämätaitoa. Kuinka suuri osa työllisistä tekee kovaa fyysistä työtä? Vertailuun on otettu tässä ne työlliset, jotka tekevät sitä vähintään puolet työajasta. (Kuvio 3)

Jälleen Pohjoismaat erottuvat EU:n keskiarvosta, tällä kertaa pienemmillä osuuksilla.  

Suomessa ja Norjassa tekee rankkaa työtä suurimman osan työajasta reilut 20 prosenttia työllisistä vuoden 2022 tietojen mukaan. Ruotsissa ja Tanskassa vastaava osuus on alle 17 prosenttia. 

Ruotsi tunnetaan perinteisesti metalli- ja kaivosteollisuuden suurvaltana Pohjoismaissa, mikä on ainakin menneinä aikoina vaatinut yleensä fyysistä voimaa. Tämän voivat todistaa varmastikin monet Volvon tehtaille töihin muuttaneet suomalaiset siirtolaiset.  

Vuoden 2022 tutkimuksen tulosten mukaan automaation kehitys vaativan fyysisen työn helpottajana voi olla Ruotsissa pidemmällä kuin Suomessa. Toisaalta elinkeino­rakenteet eivät ole täysin samanlaisia missään maissa – tulokset ovat senkin takia erilaisia eri maissa. 

Kliseistä konkreettisiin hyötyihin  

Vaikka EU:n laajuinen osaamisen vuosi on jäänyt kenties vähälle huomiolle suuren yleisön keskuudessa, ei ole pahitteeksi miettiä, mitä taitoja itse kukin meistä työssään tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Tällöin osaamiseen liittyvät kliseet voivat muuttua konkreettiseksi hyödyksi omassa työssä. 

Samalla myös vähennämme kokemusta siitä, että tekoäly pääsisi ”niskan päälle” ja uhkaisi työpaikkojamme. 

Helposti digitalisoitumisesta ja tekoälystä puhuttaessa myös unohtuu, että yhteiskunta tarvitsee toimiakseen edelleen ihmisten fyysistä työpanosta: käsin tehtävä raskas työ on avainasemassa monessa ammatissa pitkälle tulevaisuuteen. Sellaiset työt eivät ole loppumassa, mutta ajan mittaan robotit voivat tehdä niistä suuremman osan. 

Robottejakaan ihmisten korvaajina työssä ei ole syytä pelätä: robotit ovat pikemminkin välttämättömyys, ennakoi alan asiantuntija. 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen työelämä ja palkat -ryhmässä.