Tilastot muodostavat pätevän tilanne­kuvan siitä, missä yhteiskunta on ja mihin suuntaan ollaan menossa. Siten luotettavat tilastot toimivat yhteis­kunnallisen päätöksen­teon perustana.

Euroopan Unioninkin peräänkuuluttama, tietoon perustuvan päätöksen­teon periaate perustuu luottamukseen käytettyjen numeroiden neutraaliudesta.

Tietoon perustuva päätöksen­teko edellyttää kuitenkin aina onnistuakseen paitsi tiedon ymmärtämistä ja tulkintaa myös oikea­suhtaisten päätösten suunnittelua ja toimeenpanoa.

Tilastokuvaus muovaa ja rajaa väistämättä käsityksiämme ilmiöistä, samoin kuin niiden pohjalta tehtävät päätökset muokkaavat edelleen käsityksiämme maailmasta ja ihmisistä. Monesti tilastokuvaus ohjaa ihmisten toimintaa niin vahvasti, että sitä, mistä ei ole tilastoja, ei osata ottaa huomioon.

Lisäksi käsitteet ja määritelmät määrittelevät, mikä on tavoiteltavaa, ja rajaavat näkökulmaamme ilmiöihin.

Tilastotiedoista pyritään kaikin tavoin viestimään ymmärrettävästi kansan­kielellä, kertomaan rajoitteista ja tulkinnoista sekä esittelemään tilastojen pääsanomat havainnollisina tilasto­kuvioina. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää, että tilastojen käyttäjät ymmärtäisivät nämä rajoitteet. Tämän takia tilastojen luku- ja käyttötaito on noussut tärkeäksi uudeksi työelämä­taidoksi.

Perustana on numeroiden lukutaito eli kyky ymmärtää lukuja, suuruus­luokkia ja lukujen välisiä yhteyksiä sekä tähän liittyvä kriittinen päättely­kyky.

Tilastoissa kuten matematiikassa, käytetään numeroita. Kouluajoista on monille jäänyt pelkoja matematiikkaa kohtaan, jotka heijastuvat kaikkiin numeroihin tänä päivänä. Pelkoja tilastoja kohtaan ovat lisänneet myös yliopistojen pakolliset tilasto­tieteen kurssit, jotka keskittyvät numerojen tuottamisen menetelmiin tieteellisissä tutkimus­prosesseissa.

Tilastotieteen sijasta tilastojen luku- ja käyttötaito korostaa kykyä ymmärtää, käyttää ja soveltaa muiden tuottamaa tilastotietoa omassa arjessa tai työssä. Tärkeää on osata etsiä tehokkaasti uutta tietoa, arvioida kriittisesti tietoja ja soveltaa löytämäänsä tietoa sekä ymmärtää, kuinka tilastoja käytetään yhteiskunnassa ja työelämässä.

Tilastoja käytetään jo paljon päätöksenteossa, mutta ei ehkä kuitenkaan niin systemaattisesti kuin olisi mahdollista tai pitäisi.

Vaikka Tilastokeskuksella on tärkeä rooli tilastojen luku- ja käyttötaidon viemisessä kansalaisille, tilastoja oppii parhaiten tuntemaan niitä lukemalla ja käyttämällä, kuten monia muitakin asioita.

Tapa, jolla tilastoja käytetään ja niistä keskustellaan, on muuttunut radikaalisti viimeisten kymmenen vuoden aikana mm. verkkomedian ja etenkin sosiaalisen median vaikutuksesta.

Digimaailmassa keskustelu tilasto­tiedoista ja niiden merkinnöstä käy ajoittain kiivaana. Entistä enemmän esiintyy tilastotiedon väärin­käyttöä, ylilyöntejä ja virheellisiä tulkintoja. Nyt opetellaan kantapään kautta keskustelemaan fakta­perustaisesti ja käyttämään argumentoinneissa luotettavia tilastotietoja.

Yhteiskunnallisesta keskustelusta ja tiedon­välityksestä on tullut entistä nopeampaa, inter­aktiivisempaa ja moni­muotoisempaa, jolloin asiantuntijoiden mahdollisuus oikoa virheellisiä käsityksiä on hyvin rajallinen.

Vastuu esitettyjen tulkintojen oikeellisuuden ja luotettavuuden arvioinneista jää yhä enemmän keskustelijoille ja keskustelujen seuraajille. Tilastojen luku- ja käyttötaidon laajempi levittäminen auttaa kuitenkin tehokkaasti oikomaan käsitysten ja keskustelujen virheellisyyksiä.

Tilastojen luku- ja käyttötaidon merkitystä tekee tunnetuksi ja sitä edistää 21.5 ensimmäistä kertaa vietettävä maailman­laajuinen tilastojen luku- ja käyttötaito­päivä.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemi­suhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

Tilasto-opas Tilastojen lukutaidosta:

https://guides.stat.fi/tilastojenlukutaito

Inaugural International Day of Statistical Literacy:
https://www.isi-web.org/article/join-us-inaugural-international-day-statistical-literacy