Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.
Vahvemmat oluet, siiderit ja lonkerot tulivat lähikauppaan – miten kävi hintojen?
Vuoden 2018 lakimuutos ei johtanut hintojen alenemiseen, lonkerot kallistuivat yleistä hintatasoa enemmän. Tämän kesän uudistuksen vaikutusta on aikaista arvioida. Kesäkuussa vahvempien oluiden ja siiderien hinnat eivät juuri muuttuneet.
Suomessa, kuten myös muissa Pohjoismaissa, alkoholisääntely on muuta Eurooppaa tiukempaa. Nykyhallituksen ohjelman tavoitteena on uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta. Silloin eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka toi 4,8 – 5,5 prosentin vahvuiset oluet ja lonkerot vähittäiskaupan piiriin.
Kuusi vuotta myöhemmin seuraava askel uudistusten tiellä otettiin kesäkuussa. Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka vapautti käymisteitse valmistetut edellistä uudistusta vahvemmat alkoholijuomat vähittäismyynnin piiriin 10.6.2024.
Kuluttajat voivat ostaa 5,5 – 8 prosentin vahvuisia viinejä, siidereitä, oluita ja lonkeroa aiempaa helpommin vaikka kipaisemalla lähikauppaan.
Viimeisin vahvempien tuotteiden vapautus vähittäiskauppaan koskee kuitenkin ainoastaan käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, ei siis yli 5,5 prosentin tislepohjaisia juomasekoituksia. Niitä saa jatkossakin vain Alkosta.
Mikä vaikutus näillä lakimuutoksilla on ollut vahvempien juomien hintakehitykseen ja kulutukseen?
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan vuoden 2018 lakimuutos lisäsi tilastoitua kulutusta noin kolmen prosentin verran, vähemmän kuin alun perin ennakoitiin ja pelättiin.
Hintakilpailua ja hintojen laskua odotettiin, mutta mitä näyttävät tilastot. Kuluttajahintaindeksin mukaan hintakehitys maaliskuusta 2018 toukokuulle 2021 oli noin 3,6 prosenttia. Vahvojen siiderien ja lager-oluiden hintakehitys oli samaa suuruusluokkaa, kun taas lonkeroiden hinnat nousivat selkeästi muita enemmän, 7,6 prosenttia kolmen vuoden aikana.
Alkoholiveron nousu ei selitä lonkeron nopeampaa kallistumista, kun vahvan siiderin ja oluen hintakehitys on ollut keskimääräisen inflaation mukaista. Hintakilpailua ei näytä muodostuneen, joten kuluttaja hyötyi vuoden 2018 muutoksesta lähinnä tuotetarjonnan laajentumisena.
Myynti väheni Alkossa, lähikauppojen hinnoille ei vielä vertailupohjaa
Kesäkuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen vaikutusta kulutukseen ja hintakehitykseen on hieman aikaista arvioida. Hallituksen lakiesityksen (HE 7/2024) mukaan oluiden, viinien ja siiderien saatavuus paranisi ja niiden hinnat voisivat jonkin verran kilpailun lisäännyttyä myös alentua.
THL:n Pia Mäkelän mukaan Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on arvioitu kulutuksen kasvavan noin 0,5–1 prosenttia.
Alko sitä vastoin esittää tuoreimmissa myyntitilastoissaan vahvojen lagerien litramääräisen myynnin laskeneen 13 prosenttia toukokuulta kesäkuulle.
Vapautuksen myötä vähittäiskaupat toivat kesäkuussa myyntiin joko täysin uusia tuotteita tai aiemmin Alkossa tarjolla olleita tuotteita. Tätä uusien tuotteiden markkinoille tuloa ei kuluttajahintaindeksissä pystytä huomioimaan kesken vuotta, koska hinnanmuutoksen laskentaan tarvitaan samalle tuotteelle hinta nyky- ja vertailuhetkeltä. Edellistä hintaa ei näille tuotteille ole olemassa, joten ei ole myöskään mahdollisuuksia laskea muutosta. Jos vähittäiskauppaan saapuva tuote on aiemmin ollut Suomessa myynnissä, voidaan tämä edellinen tiedossa oleva hinta ottaa vertailuhinnaksi ja sen myötä laskea näiden tuotteiden hintojen muutos.
Alustavan aineistotarkastelun perusteella näyttää siltä, että isompi osa vähittäiskauppaan saapuvista tuotteista on uusia tai joille ei pystytä löytämään vastinparia Tilastokeskukselle toimitetusta myyntiaineistosta. Lonkeroita ei tarjolle juurikaan tullut johtuen valmistustapaan liittyvästä ”käymisteitse” rajoitteesta.
Kesäkuussa 2024 vahvempien oluiden ja siiderien hinnat eivät juurikaan muuttuneet.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.
Lue samasta aiheesta:
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Sähkön hinta ja siihen liittyvät korotukset ovat olleet mediassa paljon esillä viime kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa sähkön hintaa mitataan maatalouden, yritystoiminnan ja kuluttajan näkökulmista.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.