Alle kolmannes äänestäjistä jaksoi uurnille vaaleista vaaleihin

31.3.2025

Kuva: Rodeo

Vuosina 2021–2024 on järjestetty kaikki valtakunnalliset vaalit: kuntavaalit 2021, aluevaalit 2022, eduskuntavaalit 2023 ja europarlamentti- sekä presidentinvaalit 2024. Tänä vuonna kierros käynnistyy uudestaan kunta- ja aluevaaleilla huhtikuussa, ja vaaliväsymyksestä kannetaan jo huolta.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan 2020-luvun vaalien äänestysaktiivisuutta eri vaalien sekä äänioikeutettujen iän näkökulmasta. Aineisto on rajattu käsittämään äänioikeutetut, joista saadaan vaalipäivän äänestystieto (ns. sähköinen äänioikeusrekisteri) kaikissa 2021–2024 järjestetyistä vaaleista. Aineisto kattaa noin 1,6 miljoonaa äänioikeutettua. Alueellisesti aineisto rajautuu aluevaalien mukaan.

Eri vaalien äänestysaktiivisuudessa on eroja. Suosituimpien, eli eduskunta- ja presidentinvaalien, äänestysaktiivisuus on 2020-luvulla ollut yli 70 prosenttia. Sen sijaan eurovaalien 2024 äänestysprosentti jäi 42,4 prosenttiin.

Viime vuosina järjestettyihin vaaleihin on liittynyt useita poikkeustilanteita. Kuntavaalit siirrettiin koronakriisin takia huhtikuulta kesäkuulle, ja myös äänestämiseen liittyi poikkeusjärjestelyjä. Vuoden 2022 aluevaalit puolestaan olivat ensimmäiset lajissaan. Vuonna 2024 järjestettiin sekä presidentin- että eurovaalit, ensimmäisistä kaksi kierrosta.

Naisissa enemmän aina äänestäviä, miehissä nukkuvia

Taulukossa 1 äänestäjäkunta on jaoteltu sen mukaan, äänestikö kyseisessä vaalissa. Tarkastelu tuottaa 32 mahdollista kombinaatiota, ääripäinään äänestäminen tai äänestämättä jättäminen kaikissa viidessä tarkastellussa vaalissa.

Taulukko 1. Äänestäminen vaaleissa 2021–2024

Äänesti kuntavaaleissa 2021	Äänesti aluevaaleissa 2022	Äänesti eduskunta- vaaleissa 2023	Äänesti euro- vaaleissa 2024	Äänesti presidentin- vaalissa (1. vaali) 2024	Osuus, yhteensä %
kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	31,4
kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	ei	0,5
kyllä	kyllä	kyllä	ei	kyllä	9,6
kyllä	kyllä	kyllä	ei	ei	1,0
kyllä	kyllä	ei	kyllä	kyllä	0,4
kyllä	kyllä	ei	kyllä	ei	0,0
kyllä	kyllä	ei	ei	kyllä	0,5
kyllä	kyllä	ei	ei	ei	0,4
kyllä	ei	kyllä	kyllä	kyllä	3,7
kyllä	ei	kyllä	kyllä	ei	0,2
kyllä	ei	kyllä	ei	kyllä	5,6
kyllä	ei	kyllä	ei	ei	1,0
kyllä	ei	ei	kyllä	kyllä	0,2
kyllä	ei	ei	kyllä	ei	0,1
kyllä	ei	ei	ei	kyllä	1,0
kyllä	ei	ei	ei	ei	1,3
ei	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	2,0
ei	kyllä	kyllä	kyllä	ei	0,1
ei	kyllä	kyllä	ei	kyllä	3,0
ei	kyllä	kyllä	ei	ei	0,5
ei	kyllä	ei	kyllä	kyllä	0,1
ei	kyllä	ei	kyllä	ei	0,0
ei	kyllä	ei	ei	kyllä	0,5
ei	kyllä	ei	ei	ei	0,4
ei	ei	kyllä	kyllä	kyllä	2,2
ei	ei	kyllä	kyllä	ei	0,2
ei	ei	kyllä	ei	kyllä	8,8
ei	ei	kyllä	ei	ei	2,7
ei	ei	ei	kyllä	kyllä	0,5
ei	ei	ei	kyllä	ei	0,2
ei	ei	ei	ei	kyllä	5,8
ei	ei	ei	ei	ei	16,0
Yhteensä					100,0

Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Suurimman ryhmän (31,4 %) muodostavat henkilöt, jotka äänestivät kaikissa viidessä vaalissa. Naisista tähän ryhmään kuului 32,4 ja miehistä 30,4 prosenttia.

Naisista tähän ryhmään kuului 32,4 ja miehistä 30,4 prosenttia.

Toiseksi suurin ryhmä muodostuu henkilöistä, jotka eivät äänestäneet yhdessäkään tarkastelluista vaaleista (16 % äänioikeutetuista). Tässä ryhmässä miehiä on enemmän kuin naisia (+3,2 prosenttiyksikköä).

Ääripäiden välissä eri tavalla painottuvat ryhmät ovat osuudeltaan selvästi edellisiä pienempiä. Näiden kohdalla ryhmien koot noudattelevat jossain määrin vaalien äänestysaktiivisuuden yleisiä eroja. Suurimmissa näistä (9,6 %) äänioikeutetut äänestivät kaikissa muissa paitsi europarlamenttivaaleissa, toiseksi suurimmassa (8,8 %) äänestettiin vain eduskunta- ja presidentinvaalissa.

Europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuus on tarkastelluista vaaleista matalin, eduskunta- ja presidentinvaaleissa puolestaan korkein.

Kansalaisten äänestyskäyttäytyminen vaikuttaa aineiston perusteella painottuvan tiettyihin ryhmiin. Viiteen suurimpaan ryhmään kuuluu 71,6 prosenttia äänioikeutetuista. Loput 28,4 prosenttia jakautuvat siis jäljelle jääviin 27 ryhmään.

Yleistäen on ollut tyypillistä äänestää joko kaikissa tai suosituimmissa vaaleissa tai jättää kokonaan äänestämättä. Näistä poikkeavat yhdistelmät ovat jokseenkin harvinaisia.

Harvinaisinta on ollut äänestää vain epäsuosituissa alue- ja eurovaaleissa, mutta on siinäkin ryhmässä 337 äänestäjää. Prosenttiosuus kuitenkin pyöristyy heidän osaltaan 0,0:ksi taulukossa.

Äänestäminen aktiivisinta 45–75-vuotiaana

Kuviossa 1 on esitetty äänestäminen iän perusteella. Äänioikeutetut on ryhmitelty neljään ryhmään sen perusteella, kuinka monessa vaalissa he äänestivät kyseisellä aikavälillä. Kuviossa esitetty ikä on ikä vuoden 2021 kuntavaaleissa. Vaalista riippuen nuorin tarkasteltava ikä on siten ollut 18–22 vuotta ja vanhin 95–97 vuotta.

Kuvio 1. Äänestysaktiivisuus 2021–2024 vaaleissa iän mukaan

Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot. Ikä on vuoden 2021 kuntavaaleissa, eli äänioikeutettu oli vuoden vanhempi 2022, kaksi vuotta vanhempi 2023 jne

Täysin äänestämättömien ryhmässä korostuvat ikäjakauman päät. Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänioikeuden saavuttaneista yli neljännes (27,0 %) ei äänestänyt yhdessäkään vaalissa välillä 2021–2024. Samasta ikäryhmästä 36,5 prosenttia äänesti yhdessä tai kahdessa vaalissa.

Äänestämättömyys korostuu myös ikääntyneimmissä, joilla kyse lienee toimintakyvyn rajoitteista. Kuviossa esitetyt iät ovat henkilön nuorin ikä tarkastelujaksolla, eli 2021 kuntavaaleissa 80-vuotias äänioikeutettu oli vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa vähintään 83-vuotias.

Äänestämättömyys on harvinaisinta ikävuosien 45 ja 75 välillä, jolloin nukkuvien ryhmän koko vaihtelee noin 13 ja 11 prosentin välillä.

Kaikissa vaaleissa äänestäminen oli yleistä noin 50 ja 82 ikävuoden välillä.

Nuorempien äänioikeutettujen kohdalla kaikissa vaaleissa äänestäminen sen sijaan oli harvinaisempaa, ryhmän osuus ohitti 20 prosenttia äänioikeutetuista vuoden 2021 vaalien aikaan 32-vuotiaiden ryhmässä.

Sinänsä on mielenkiintoista, että kaikissa vaaleissa äänestäneiden ikäjakauma muistuttaa läheisesti eri vaaleissa tyypillistä äänestysaktiivisuuden ikäjakaumaa, eli osuus kasvaa lähes 70 ikävuoteen asti ja alkaa jälleen laskea 75 ikävuoden jälkeen.

Rekisteritarkastelu ei tavoita aktiivisuuden syitä

Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, joita ei ole mahdollista tutkia rekisteriaineistoihin pohjautuvassa tarkastelussa.

Esimerkiksi vaaliväsymystä tai muita yksilötason äänestyspäätökseen vaikuttavia tekijöitä rekisterit eivät kuitenkaan tavoita.

Yksilötasolla vaalikeskustelujen teemat ja totutut tavat voivat vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Toisaalta yksittäisessä vaalissa äänestäminen saattaa jäädä väliin satunnaistekijöiden, vaikkapa sairastumisen takia.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Avainsanat:

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.