Juhannus on taas täällä, ja siten myös juhannuskerroin. Se kuvaa väestön muutosta juhannuspäivänä suhteessa tavanomaiseen päivään. Väkimäärän muutosta on tarkasteltu tuttuun tapaan kussakin Manner-Suomen kunnassa. Kokeellinen laskenta perustuu mobiilipaikannusdataan.

Kuntien tavanomainen väestö määritellään aiempien joulu- ja juhannuskerrointen tapaan. Perustana on koronan sydänajan 1.4.2020 päiväväestö. Tätä on korjattu kunnittaisen asukasluvun muutoksella 2020–2024. Kyseinen ajankohta ei poikkeuksellisesti ollut matkailusesonkia Lapissakaan.

Oheisen kartan kunnittaiset juhannuskertoimet on laskettu viime vuoden juhannustietojen perusteella.

Puumalassa väestö viisinkertaistuu

Etelä-Savon Puumala on nyt saavuttanut superkertoimen: 5,00. Se tarkoittaa, että väestöä oletetaan olevan viisinkertainen määrä eli 400 prosenttia enemmän kuin normaalisti! Tarkastelujaksollamme Puumalan juhannuskerroin on noussut vuosittain.

Etelä-Savo on edelleen juhannusmaakunta. Jopa sen keskuskaupungilla, Mikkelillä, kerroin on yli yhden. Eli sinnekin tullaan enemmän kuin sieltä poistutaan.

Puumalan lisäksi yli neljän juhannuskertoimen kuntia ovat Luhanka (4,81), Kuhmoinen (4,69), Kustavi (4,65) ja Hirvensalmi (4,15).

Puumalassa on kesämökkejä lähes kaksinkertainen määrä kunnan viralliseen asukaslukuun nähden. Se sijoittuukin ”mökkikertoimellaan” toiseksi koko maassa. Eniten mökkejä asukaslukuun nähden on kuitenkin Kustavissa – yli kolminkertainen määrä. Kuhmoinen on vertailun kolmas.

Kaupungit piristymässä

Hännänpäätä juhannuskertoimissa pitää yhä pääkaupunkiseudun pieni Kauniainen. Siinä missä sen kerroin oli viime kerralla 0,58, se on nyt enää 0,52 - eli melkoinen romahdus. Kauniaisissa väestöä oletetaan siis olevan juhannuksena lähes puolet eli 48 prosenttia vähemmän kuin tavallisesti.

Toiseksi pienin kerroin on Oulun naapurustossa Kempeleellä (0,58), jonka jälkeen tulevat Kajaani (0,65), Oulu (0,66), Raisio (0,67) ja Pirkkala (0,68).

On kuitenkin huomattava, että vaikka kaupungeista lähdetäänkin maalle juhannuksen viettoon, monet suuremmat kaupunkimme ovat piristyneet aiemmista juhannuksista. Helsingin juhannuskerroin (0,71) on noussut viisi prosenttia, Espoon (0,71) neljä prosenttia ja Vantaan (0,82) peräti seitsemän prosenttia. Tampereen kerroin (0,70) on noussut kolme prosenttia ja Turun prosentin verran (0,72).

Tämän perusteella juhannukseen viettoon ei siis lähdettäisikään suhteellisesti yhtä paljon kuin aiemmin.

Mökkeilyssä pientä hiljentymistä

Kun tarkastellaan jälleen matkoja mökille, on nähtävissä hiljentymistä. Kuvio 2 esittää mökkikuntiin tehtyjä yön yli kestäneitä matkoja neljänä vuotena. Indeksiluvun 100 saa matkojen määrä vertailujakson alussa eli liukuvan keskiarvon tapauksessa 4.1.2020.

Mökkikunnaksi on tässä laskettu ne kunnat, joissa on vähintään yksi mökki jokaista neljää asukasta kohden. Tällaisia kuntia on Manner-Suomessa yhteensä 117.

Koronavuosi 2020 oli mökkimatkailussa aivan omassa luokassaan. Sen jälkeen mökkimatkat ovat vähentyneet. Kuvion 2 perusteella mökkimatkailu on vuonna 2024 ollut hiljaisempaa kuin aiempina vuosina mutta toki vilkastunut voimakkaasti lomakausina, erityisesti juhannuksena ja heinäkuussa.

Juhannus pysyy joka tapauksessa korkeine kertoimineen matkailun vetovoimaisena tekijänä.

Hyvää juhannusta!

Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella. Juhannuskertoimen aineisto on tuotettu yhdessä Ossi Nurmen kanssa. Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen liikenne ja matkailu -ryhmässä. Molemmat viettävät juhannuksen mökkeillen.