Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien vastauksiin kysyttäessä heidän arviotaan maan talouden kehityssuunnista?

Kuluttajien luottamusta tutkittaessa eri asioiden vaikutusta ei yleensä ole mahdollista selvittää samalla kertaa. Maaliskuussa 2025 tällainen tilaisuus kuitenkin vihdoin järjestyi Euroopan komission toimeksiannosta ja rahoittamana.

Suomen ja 12 muun EU-maan kuluttajien luottamustutkimuksen kyselylomakkeelle lisättiin kahdeksan kertaluonteista kysymystä erilaisten tekijöiden roolista, kun vastaaja eli kuluttaja muodostaa mielipiteensä maan yleisen talouden tilasta ja kehityksestä.

Tarkemmin lisäkysymyksillä haluttiin saada selville, vaikuttivatko valitut tekijät sillä hetkellä myönteisesti vai kielteisesti tai ei ollenkaan vastaajan yleistä talouskehitystä koskevaan arvioon kyseisessä EU-maassa.

Pohjustuksena on syytä mainita, että kuluttajien luottamus talouteen ja odotukset varsinkin yleisestä taloudesta ovat olleet sitkeästi miinuksella koko EU:ssa viimeisen kolmen vuoden ajan. Suomen tiedot käyvät ilmi kuviosta 1. Näin ollen ei ole mikään ihme, että kuluttajien vastauksissa eri tekijöiden vaikutukset nähtiin maaliskuussa 2025 pääsääntöisesti ennemmin kielteisinä kuin myönteisinä.

Maailman levottomuudet ja inflaatio vaikuttavat arvioihin kielteisimmin – teknologinen kehitys myönteisimmin

Kuviossa 2 on esitetty kaikki kahdeksan, mahdollisimman kattavasti valittua tekijää ja niiden erilaiset vaikutukset kuluttajien näkemyksiin Suomen taloudesta.

Maailmanlaajuinen kehitys vaikutti eniten kuluttajien arvioihin: lähes 85 prosenttia koki näin. Lisäksi merkitys nähtiin lähes täysin vain kielteisenä. Tämä ei ole ihme, kun tekijä pitää sisällään sellaisia asioita kuin sodat ja muut kansainväliset konfliktit, poliittiset muutokset ja maiden välinen kauppapolitiikka.

Melkein yhtä iso vaikutus kuluttajien vastauksiin oli kuluttajahintojen nousulla ja ostovoiman kehityksellä: lähes 80 prosenttia kuluttajista nimittäin katsoi – jopa viime aikoina hidastuneen – inflaation vaikuttaneen arvioihinsa ja pääasiassa kielteisesti.

Muita merkittäviä ja enimmäkseen kuluttajien uskoa Suomen talouskehitykseen heikentäviä tekijöitä olivat työmarkkinatilanne (työttömyys, työllisyys, työelämä), poliittinen kehitys Suomessa (poliittiset aloitteet, lainsäädäntö, hallitusmuutokset) ja muutokset verotuksessa tai julkisissa menoissa (sosiaalietuudet, eläkkeet).

Myös ilmastonmuutos (ilmaston lämpeneminen, äärimmäiset sääilmiöt, muutokset elinympäristössä) nähtiin pääasiassa kielteisesti vaikuttavana tekijänä. Toisaalta lähes puolet kuluttajista ilmoitti, ettei ilmastonmuutoksella ollut mitään yhteyttä heidän näkemyksiinsä taloudesta.

Loput kaksi kysymyksissä esitettyä tekijää olivat korkokehitys (lainanoton kustannukset, sijoitetun pääoman tuotto) ja teknologinen kehitys (uudet teknologiat ja innovaatiot, mm. tekoäly). Yli puolet kuluttajista arvioi maaliskuussa myös näillä asioilla olleen merkitystä. Ne ovat - kaikista muista tekijöistä poiketen - vaikuttaneet myös myönteisesti Suomen taloutta koskeviin näkemyksiin, varsinkin teknologinen kehitys.

Korkokehityksen positiivinen vaikutus talousnäkemyksiin on laskevien korkojen aikana hyvin ymmärrettävä.

Nuorten arvioihin maailman myllerrykset ja ilmastonmuutos vaikuttavat vähiten

Väestöryhmittäisessä tarkastelussa ilmeni joitakin maininnan arvoisia eroja.

Esimerkiksi alle 30-vuotiaiden arvioihin Suomen taloudesta maailmanlaajuinen kehitys vaikutti vanhempia ikäryhmiä selvästi vähemmän, ja nuorilla vaikutus oli vähiten kielteinen. Näin on yllättäen myös ilmastonmuutoksen kohdalla.

Inflaation eli ostovoiman merkitys oli melko odotetusti pienintä yli 65-vuotiailla.

Naisten ja miesten näkemykset ilmastonmuutoksen merkityksestä eroavat selvästi

Naiset otaksuivat useimpien tutkituista tekijöistä heikentäneen arviotaan Suomen talouskehityksestä miehiä enemmän.

Näin oli varsinkin ilmastonmuutoksen kohdalla: naispuolisista kuluttajista yli puolet eli 53 prosenttia arvioi maaliskuussa ilmastonmuutoksen vaikuttavan kielteisesti, kun taas yhtä moni mies ilmoitti, ettei ilmaston lämpenemisellä tai sään ääri-ilmiöillä ollut mitään yhteyttä heidän käsitykseensä talouskehityksestä.

Mitä korkeampi koulutus kuluttajalla on (korkea-asteen koulutus), sitä enemmän eri tekijät vaikuttivat arvioihin Suomen taloudesta, pääasiassa arvioita heikentävästi, mutta korkokehityksen osalta selvästi myönteisemmin kuin vähemmän koulutetuilla. Vastaava vaikutus taloutta koskeviin arvioihin näkyy vastaajan tulotason noustessa.

Lisäksi maan poliittinen kehitys vaikutti taloutta koskeviin näkemyksiin sitä myönteisemmin, mitä korkeampi tulotaso vastaajalla oli.

Asuinalueittain tarkasteltuna Pohjois-Suomessa kuluttajien arvioihin heijastui muuta maata vähemmän inflaatio, korkokehitys (positiivisesti) ja ilmastonmuutos. Itä-Suomessa teknologisella kehityksellä ja innovaatioilla oli vähäisempi vaikutus talousnäkemyksiin.

Etelässä pääkaupunkiseudulla kuluttajat taas ilmaisivat maan poliittisen kehityksen heikentäneen heidän uskoaan Suomen yleiseen talouskehitykseen enemmän kuin kuluttajat muualla maassa.

Kirjoittaja vastaa kuluttajien luottamus -tilastosta Tilastokeskuksessa.

Euroopan komission (DG ECFIN) julkaisu lisäkyselyn tuloksista