Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja resurssien ylikulutus ovat johtaneet YK:n globaaliksi kolmoiskriisiksi nimeämään tilanteeseen, joka uhkaa maailmantalouden perustaa. Kestävän kehityksen edistämisyrityksistä huolimatta useat trendit osoittavat tilanteen yhä pahenevan.

Rooman klubin kuuluisan Kasvun rajat -raportin (1972) laskelmat pahimmista mahdollisista tulevaisuuksista ovat käymässä toteen.

Väestön määrän ja elintason kasvu ovat lisänneet ja lisäävät jyrkästi luonnon- ja ympäristövarojen sekä fossiilisen energian kulutusta. Seurauksena on lisää saastumista, lajien katoamista, ekosysteemien romahtamista, sotia ja konflikteja, jotka kaikki johtavat lopulta talouden romahdukseen.

YK:n vuonna 2015 sovittu kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ja sen 17 globaalia tavoitetta ja 169 alatavoitetta ovat pyrkineet kuluneiden kymmenen vuoden aikana ohjaamaan globaalia talousjärjestelmää ekologisesti kestävälle pohjalle.

Samaan aikaan toteutuneet globaalit kehitystrendit ovat vieneet ja vievät maailmaa kauemmas kestävän kehityksen tavoitteista. Materiaalien kulutus ja hiilidioksidipäästöt kasvavat nyt merkittävästi nopeammin kuin väestön määrä, kun ihmisten elintason nousu imee käyttöönsä aina vain enemmän resursseja luonnosta (ks. kuvio 1).

Teknologian kehitys keinona ratkaista globaaleja ongelmia on osoittautunut aivan liian hitaaksi, riittämättömäksi ja tarpeisiin vastaamattomaksi talouskasvuun verrattuna.

Väestön kasvu ja elintason nousu imevät luonnonresursseja

YK:n mukaan maailman väkiluku kasvaa nykyisestä 8,2 miljardista 9,8 miljardiin vuonna 2050 ja 11,2 miljardiin vuonna 2100. Väestön kasvun aikaansaama talouskasvu kasvattaa globaalia materiaalien kulutusta yhä nopeammin.

YK:n mukaan vuonna 2017 materiaalien kulutus oli 92 miljardia tonnia, mikä tarkoitti 70 prosentin kasvua vuodesta 2000 ja 113 prosentin kasvua vuodesta 1990. Nykyisellään luonnonvarojen käyttö ylittää Maailman luonnonsäätiön WWF:n laskelmien mukaan kestävän tason 1,7-kertaisesti.

Talouden prosessit ottavatkin nykyisellään luonnonresursseja käyttöön ja palauttavat ne takaisin luontoon saasteina ja jätteinä nopeammin kuin luonto ehtii niitä käsitellä. Teknologian kehitys ei nykyisellään pysty tarjoamaan ratkaisuja ongelmiin, jos kulutustottumukset ja tuotannon rakenteet pysyvät ennallaan.

Pahimmat ennustukset toteutumassa

Rooman klubin Kasvun rajat -raportin synkimmät ennusteet vuodelta 1972 ovat parhaillaan käymässä toteen: ekosysteemien romahtaminen, lajien katoaminen ja ilmastokriisi ovat juuri nyt tapahtumassa.

Saksalaisten ilmastotutkijoiden mukaan seitsemän yhdeksästä kriittisestä maapallon järjestelmärajasta on tänä vuonna ylitetty, mikä lisää globaalien ekosysteemien epävakautta ja altistaa ne romahdukselle. Kaikkien järjestelmärajojen suhteen on myös havaittavissa edelleen heikentyviä kehitystrendejä.

Eräs keskeisistä globaaleista haasteista on fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvan ilmastonmuutoksen hillintä. Vuonna 2024 maapallon keskilämpötila ylitti ensimmäisen kerran esiteollisen tason 1,5 asteella, jonka Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on asettanut tavoitteeksi ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

OECD:n mukaan maissa, jotka tuottavat yli 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, on kansallisesti sitouduttu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vain 14 prosentilla vuoden 2022 tasoon verrattuna. Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuun 1,5 asteeseen lämpenemisen pysäyttämiseksi riittäisi vasta 43 prosentin globaali päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatisi kansainvälistä yhteistyötä

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n uuden raportin mukaan ilmaston lämpeneminen onkin kiihtymässä, ja sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, metsäpalot, helleaallot ja trooppiset hirmumyrskyt, pahentuvat.

Ilmastontutkijat ovat esittäneet myös aivan uusia tutkimustuloksia siitä, että ilmastokriisi on IPCC:n aiempia arvioitakin vakavampi ja kiireellisempi, ja maapallon keskilämpötila nousee pikemminkin 4,5 astetta.

Seurauksena on peruuttamattomia käännekohtia eli keikahduspisteitä, joista ei ole paluuta. Näitä ovat esimerkiksi Atlantin merivirran pysähtyminen, Länsi-Antarktiksen jääpeitteen sulaminen ja koralliriuttojen tuhoutuminen.

Kehityksen kääntäminen vaatisikin nyt pikaisesti lisää voimallisia ja tehokkaita toimenpiteitä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Avain ilmastonmuutoksen torjuntaan on fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen.

Kansainväliset YK-kokoukset, kuten luontokokous, ilmastokokous, muovikokous ja aavikoitumiskokous, ovat tänä vuonna epäonnistuneet tai jääneet tuloksettomiksi. Kriittisen tärkeät ympäristö- ja ilmastotoimet ovatkin jääneet ilmastokokouksissa sopimatta maailman suurimman öljyntuottajamaan Saudi-Arabian ja yhden keskeisimmistä saastuttajista, eli Yhdysvaltojen, jarruttaessa irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Talous ei voi kasvaa loputtomasti rajallisella planeetalla

Ekologisen kestävyyden mukaisesti ihmiskunnan toiminta maapallolla pitää sopeuttaa luonnon kantokyvyn rajoihin siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Käytännössä on keskeistä siirtyä pikaisesti ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin.

Suomi on saavuttanut 86 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista, ja olemme monessa asiassa kestävän kehityksen edelläkävijä. Kuitenkin juuri ekologinen kestävyys ja globaali vastuu vaativat vielä paljon työtä. Elintasomme varjopuoli on se, että globaalisti tarvittaisiin 3,5 maapalloa, jos kaikki eläisivät kuten me.

Kestävä talous on käytännössä lopulta jokaisen ihmisen yksilöllisiä ja jokapäiväisiä vastuullisia valintoja, jotka minimoivat ympäristökuormituksen, etenkin uusiutumattomien luonnonvarojen ja fossiilisten polttoaineiden käytön.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

Lähteitä:

Ilmatieteen laitos, Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin – 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa. Tiedote 10.1.2025.

Iltalehti, Vuoden 1972 kohuttu ennustus romahduksesta on käymässä toteen, tutkijat varoittavat.
7.9.2025.

OECD: The Climate Action Monitor 2024. 

Potsdam Institute for Climate Impact Research (PIK), Seven of nine planetary boundaries now breached – ocean acidification joins the danger zone. Viitattu 24.09.2025.

UNEP, Global Resources Outlook 2024.

World Meteorological Office (WMO). State of the Global Climate Update
2025. 

YK, World Population Prospects 2024. 

YLE, Maailmankuulu ilmastotutkija Ylelle: Ilmastonmuutos ei pysähdy siihen, mitä on luultu, vaan tulossa on paljon pahempaa. 5.11.2025.