Yhdysvalloissa yliopistot ja nykyhallinto ovat napit vastakkain. Epäluuloa akatemiaa kohtaan on kylvetty jo pidempään. Se on nakertanut kansalaisten luottamusta yliopistoihin.

Missä määrin itse tutkijoihin luotetaan USA:ssa, meillä ja maailmalla?

Tuoreen maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan tutkijoihin luotetaan ja heidän rooliaan yhteiskunnassa pidetään tärkeänä. Verkkopaneelilla vuosina 2022–2023 tehtyyn kyselyyn osallistui lähes 72 000 vastaajaa 68 maasta.

Tutkimus on maailman laajin pandemian jälkeinen selvitys, jossa tarkasteltiin paitsi kansalaisten luottamusta tutkijoihin näkemyksiä tieteen painopisteistä ja tieteentekijöiden roolista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tulokset julkaistiin Nature Human Behaviour -lehdessä ja niitä voi tarkastella visualisointityökalulla.

Tulosten mukaan kolme neljästä vastanneesta arvioi tieteelliset tutkimusmetodit parhaimmaksi keinoksi selvittää, onko jokin asia tosi vaiko epätosi.

Luottamus tutkijoihin oli maailmanlaajuisesti vahvaa: keskiarvo oli 3,62 asteikolla 1–5. Käytetty mittari kattoi neljä eri luottamuksen osa-aluetta, jotka olivat luottamus tutkijoiden pätevyyteen, rehellisyyteen, hyväntahtoisuuteen ja avoimuuteen.

Enemmistö vastaajista piti tutkijoita pätevinä (78 %), rehellisinä (57 %) ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtivina (56 %).

Monet ihmiset toivovat tutkijoiden osallistuvan aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkiksi 83 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tutkijoiden tulisi kommunikoida tieteestä yleisölle.

Huolenaiheitakin ilmeni avoimuudessa: vain 42 prosenttia vastanneista katsoi tutkijoiden ottavan toimissaan huomioon muiden näkemyksiä.

Väestöryhmittäin tarkasteltuna luottamus oli vaihtelevassa määrin suurempaa naisilla, vanhemmilla ikäryhmillä, urbaanilla väestöllä, korkeatuloisilla, uskovaisilla, koulutetuilla, liberaaleilla ja poliittisesti vasemmalle suuntautuneilla.

Maiden välisessä vertailussa luottamus tutkijoihin oli vahvinta Egyptissä, Intiassa, Nigeriassa, Keniassa ja Australiassa. EU-maista ainoastaan Espanja mahtui kymmenen kärkeen.

Heikointa luottamus oli 68 maan vertailussa Venäjällä, Boliviassa, Kazakstanissa ja Albaniassa.

USA kipusi sijalle 12. Tutkimuksen mukaan vahva luotto tutkijoihin oli yhteydessä liberalismiin, kun taas vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus ei vaikuttanut luottamukseen.

Suomi sijoittui yllättäen vasta sijalle 28 luottamuksen ollessa keskimääräisellä tasolla. Ruotsi ja Tanska olivat hivenen edellämme, Norja jäi taakse. Pohjoismaiden väliset erot olivat kuitenkin pieniä.

Luottamusta tutkijoiden rehellisyyteen kartoittavalla ulottuvuudella Suomi oli muita luottamuksen alueita korkeammalla sijalla 15. Ruotsi ja Norja tulivat Suomen perässä. Tanska oli viides ja USA seitsemäs.

On hyvä huomata, että verkkopaneelina toteutetut kyselyt eivät vastaa koko väestöön yleistettävää otostutkimusta. Verkkopaneeleihin vastaaminen edellyttää tietoteknisiä taitoja, mikä osin heijastuu joidenkin maiden tuloksiin.

Silti ”yhtenäiset menetelmät ja keruuajankohdat eri maissa luovat vahvan perustan maiden väliselle vertailulle ja muodostavat kattavan globaalin kuvan kansalaisten mielipiteistä ja näkemyksistä”, toteavat Suomen noin tuhannen vastaajan aineiston keruusta vastanneet Turun yliopiston johtaman tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Aki Koivula ja taloussosiologian professori Pekka Räsänen tiedotteessa.

European Social Survey -tutkimuksessa suomalaisten luottamus tutkijoita kohtaan oli edellisellä mittauskerralla Islannin jälkeen toiseksi vahvinta.

Suomen kansallisessa tiedebarometrissa suomalaisista 86 prosenttia ilmoitti yhä luottavansa tieteeseen ja tutkimukseen. Näkemykset Suomen tieteen tilasta olivat vuoden 2024 barometrissa jonkin verran synkemmät kuin kaksi vuotta aiemmin.

Etenkin tässä maailman ajassa on tärkeää, että kansalaisten luottamusta tutkijoihin luodataan säännöllisesti niin kansallisella ja EU-tasolla kuin maailmanlaajuisestikin – mittaamisen ja kansainvälisten vertailujen haasteet tunnistaen.

Kirjoitta on Tieto&trendit-lehden toimittaja.