Moni asia on mennyt tilastojen valossa parempaan suuntaan, sanoo Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala Tilastokeskuksen tuoreessa Tiedon tulevaisuus -podcastissa. Jaksoa ennalta kuunnellessani jään pohtimaan myös tulevaa kehitystä: todennäköisesti kuljemme myös tulevaisuudessa kohti parempaa.

Ensimmäisen jakson vierailijana on vuoden luokanopettajaksi valittu Johanna Asplund. Hänen myönteinen puheensa resonoi: huolipuheella tuskin saamme paljon aikaan.

Tiedon käytön ja hyödyntämisen näkökulmasta teknologia on tuonut ja tulee tuomaan meille valtavasti mahdollisuuksia. Kehitys mahdollistaa tiedon tehokkaan keräämisen ja eri lähteistä saatavien tietoaineistojen yhdistelyn ja hyödyntämisen erilaisiin käyttötarpeisiin. Teknologian kehitys, kuten koneoppiminen, on parantanut tiedon analysointia ja tehostanut tiedon käsittelyä.

Esimerkiksi vuonna 2019 perustettu tulorekisteri toimii nykyisin monien tilastojen yhtenä lähdetietona ja mahdollisti korona-aikana lähes reaaliaikaisen tilannetiedon ihmisten tuloista ja työllisyydestä. Tulorekisteri on parantanut tilastojen laatua, nopeutta ja päätöksenteon tarkkuutta, mikä on auttanut päätöksentekijöitä reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja kohdentamaan resursseja paremmin.

Tulorekisterin lisäksi Suomessa on kymmeniä yhteiskuntaamme laajasti kuvaavia ajantasaisia ja laadukkaita julkishallinnon rekistereitä. Eri rekistereistä yhdistelemällä syntyy mielenkiintoista aineistoa monille tutkijoille. Tutkijat ovat hyödyntäneet näitä aineistoja muun muassa energiakriisin aikana tuottaen data-analyysiä energian hintojen vaikutuksista eri tuloluokissa ja tutkimuksissa maahanmuuttajien työllistymisestä.

Mitä laajempi tietopohjamme on, sitä monipuolisempia aineistoyhdistelmiä voimme muodostaa. Näin pystymme tulevaisuudessa tuottamaan tietoa yhä monipuolisemmin yhteiskunnan uusista ilmiöistä ja nopeista muutostilanteista päätöksentekoa varten.

Ei kuitenkaan riitä, että Suomella on maailman kattavin tietopohja. Tieto on valtaa vasta, kun osaamme hyödyntää sitä oikein.

Tiedon avulla ymmärrämme päätösten mahdolliset vaikutukset, vaikka lopulta päätökseen vaikuttavat myös arvovalinnat. Tietoon perustuvien päätösten konkreettinen ja mitattavissa oleva hyöty motivoi hankkimaan faktapohjaista tietoa päätöksenteon tueksi jatkossakin ja kehittämään tiedon käytön osaamista yhteiskunnassa. Tarvitsemme koko yhteiskunnassa ymmärrystä ja osaamista tiedon analysoimiseksi ja soveltamiseksi käytännön tilanteisiin.

Tiedon avulla voimme rakentaa siltoja ja valoisaa tulevaisuutta. Tieto on varmasti myös yksi tulevaisuuden kilpailutekijä.

Onnistuaksemme valoisan tulevaisuuden rakentamisessa tarvitsemme yhteistä visiota tietopohjan kehittämiseksi sekä systemaattisia käytäntöjä, joilla tarjoamme päätöksentekijöille laadukasta tietoa arvovalintojen rinnalle. Tiedon avulla ymmärrämme päätöstemme vaikutukset jo päätöstä tehtäessä ja tunnistamme tilanteet, joissa päätös ei tuo tavoiteltuja hyötyjä.

Tilastokeskuksen tuoreessa Tiedon tulevaisuus -podcastissa pohditaan tietoa ja sen tulevaisuuden merkitystä eri näkökulmista. Podcast-sarjassa, jossa julkaistaan kuluvan vuoden aikana kahdeksan jaksoa, pääjohtaja Markus Sovala suuntaa katseet tiedon tulevaisuuteen yhdessä ajankohtaisten asiantuntijoiden kanssa. Vuoropuhelulla löydämme yhdessä mahdollisuudet, jotka tiedon tulevaisuudessa meitä odottavat.