Savun hälvettyä luimme mittarit, kuulin pikkupoikana ihailemani enon suusta. Eno aloitti uransa tolppa-apinana, ja sähkömiesvitsi naurattaa vieläkin. Jotain syvää siihen minusta kiteytyy todellisuudestamme, sitä kuvaavista luvuista ja niiden välissä suunnistamisen suhteesta.

Otsikko sen sijaan on tyhmä yritys herättää huomiota, mutta on se myös testi. Siitä suuttuvat kuulunevat siihen toiseen puoliskoon jollain tilastollisella todennäköisyydellä… 

…tai sitten eivät. Tilastomieshän ottaa lentokoneeseen mukaan pommin, koska todennäköisyys kahdesta pommista samassa koneessa on häviävän pieni.

Olen jo siinä vaiheessa omaa ”uraani”, että siivoilen kasoja, joita matkan varrella on kertynyt pölyä kerääväksi lastiksi. Suurin osa joutaa saman tien jätepaperiin, mutta kenties tilastokaskujen ja sitaattien kasaa sopii vapun alla pöyhiä. Jotkut toimivat edelleen, ja ovathan vitsit muuten vähissä nykymaailman menon kourissa.

Tilastot ensinnäkin osoittavat, että joka toinen minuutti syntyy uusi tilasto. 

Tilastot myös osoittavat, että hyvin harva syömisen tavakseen ottanut selviää hengissä. 

Toisaalta syntymäpäivien juhliminen on todistetusti terveellistä: tilastot osoittavat, että eniten niitä juhlineet elävät vanhimmiksi.

Tarkkana kuitenkin kannattaa olla tulkinnoissa. Jos totean tilastojen mukaan jonkun kuolevan joka kerta kun hengitän, vierustoveri saattaa ehdottaa hammastahnan käyttöä.

Kun tupakkateollisuus taannoin taisteli musertavaa todistusaineistoa vastaan, amerikkalainen kirjailija Fletcher Knebel lohkaisi, että nyt on epäämättömästi todistettu tupakoinnin olevan tilastojen johtava syy.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamista mallinnuksista olisi mutkikkaampaa vääntää vitsiä. 

Paljon on tölvitty tilastojen tuottajia. Tilastomiehellä on pää uunissa ja jalat jäässä, ja hän toteaa keskimäärin voivansa hyvin. Metsällä hän ampuu ensin yli, sitten ali, ja lintuhan putoaa…   

Tilastonikkarilla on kuulemma hyvä numeropää muttei riittävästi luonnetta ryhtyä kirjanpitäjäksi.  

Kulunein kaikista on tietysti hokema valhe-emävale-tilasto, jonka kirjailija Mark Twain sijoitti Englannin 1800-luvun pääministerin Benjamin Disraelin suuhun. Edelleen sitä näkee ja kuulee käytettävän, vaikka onneksi melkein yhtä käytetty on vastaussäe: 

Eivät tilastot valehtele, tulkitsijat kyllä. 

Monihan käyttää tilastoja niin kuin juoppo lyhtypylvästä, tuekseen valaisemisen sijasta.  

Vielä on rantakauden häämöttäessä paikallaan muistuttaa, että tilastot ovat kuin bikinejä: paljastavat paljon, mutta peittävät tärkeimmän. 

Ja kuten ihmiset, tilastot kertovat mitä vain, kun niitä kidutetaan.  

Sen, että tilastoluku alkaa puhua vasta kun sitä verrataan toiseen, kertoo kasku jossa tilastoijalta kysytään, minkälainen hänen puolisonsa on: ”Verrattuna mihin?” 

Oma suosikkini sitaateista on George Bernard Shawn lausuma: ”Todella sivistyneen ihmisen merkki on se, että liikuttuu syvästi tilastoista.”     

Lopuksi lohdutus niille, joka harmistuivat otsikosta: Suurimmalla osalla meistä on keskimääräistä enemmän jalkoja. Miten niin? Koska joiltakin puuttuu jalka, keskiarvo jää alle kahden, ja meillä onnekkailla siis joilla on molemmat vielä tallella…

Hauskaa Vappua! 

Kirjoittaja on Tieto&trendit-verkkolehden toimittaja.