Vuonna 2023 sekä nuorten miesten että naisten yleisin ammatti oli myyjä. Nuorten yleisimmät ammatit ovat kuitenkin yhä varsin sukupuolittuneet.

18–24-vuotiaiden miesten muut yleisimmät ammatit olivat rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat, moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat sekä talonrakentajat.

18–24-vuotiaiden naisten muut yleisimmät ammatit olivat vuorostaan päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat, sosiaalialan hoitajat, kahvila- ja baarimyyjät sekä pikaruokatyöntekijät.

Muun muassa nämä tiedot löytyvät uudistuneesta Suomi lukuina 2025 julkaisusta, jonka teemana on tällä kertaa Nuoret tilastoissa. Taskukokoisen tietopaketin teemaosiossa on tilastotietoa esimerkiksi nuorten elinoloista, tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ja vaaleihin osallistumisesta.

Nuorten ammatillinen eriytyminen alkaa jo peruskoulun jälkeen, kun pojat hakeutuvat miesvaltaisille koulutusaloille ja tytöt hoiva-aloille. Se näkyy myös lukion suorittaneilla välivuotta pitävillä nuorilla, jotka hakeutuvat usein perinteisten sukupuoliroolien mukaisiin työtehtäviin.

Vuonna 2023 alle 25-vuotiaista lukiosta valmistuneista miltei puolet, 48 prosenttia, oli päätoimisesti töissä vuosi valmistumisen jälkeen, kun taas ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista työllisiä oli 64 prosenttia.

Opintojen jatkamisessa oli selkeä ero: lukiosta valmistuneista 39 prosenttia jatkoi päätoimisia opintoja, kun taas ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista vain 9 prosenttia jatkoi opintojaan.

Olen lähipiirissäni seurannut kahdentoista nuoren lukion jälkeistä taivalta. Kaksi heistä pääsi heti jatkamaan opintojaan: diplomi-insinööriksi opiskeleva kotikaupungissaan Oulussa ja psykologiaa opiskeleva Amsterdamissa.

Loput kymmenen nuorta piti välivuoden – töissä, vapaaehtoistöissä tai työttömänä. Myös armeija toi poikien elämään välivuoden. Viisi heistä sai välivuoden jälkeen opiskelupaikan Turusta, Helsingistä, Oulusta tai Jyväskylästä. Heistä tulee valmistuessaan ensihoitaja, sosionomi, kulttuurialan tutkija, valtiotieteen maisteri tai geologi.

Nuorista kaksi on tänä keväänä hakenut uudelleen opiskelupaikkaa – toivottavasti molemmilla nyt tärppää – ja kolme on jatkanut töitä pikaruokatyöntekijänä, kattotelineiden asentajana tai siivoojana ja samalla pitäneet useamman välivuoden etsiessään omaa alaansa. Heidän tulevaisuutensa on siten monen muun nuoren tavoin vielä toistaiseksi avoin.

Opintoalan valinta ei ollut 80-luvullakaan helppoa. Vain kaksi ystävääni tiesi jo lukiossa, minne tähtäävät. Toinen lähti Ouluun lääketieteelliseen ja toinen Helsinkiin teologiseen – ja molemmat työskentelevät yhä valitsemallaan alalla. Me muutkin saimme heti opiskelupaikat, mutta vaihdoimme alaa kerran tai kahdesti ennen kuin oma ala löytyi. Nykyisin opiskelupaikan vaihtaminen ei taida käydä yhtä helposti.

Nuorten ammatinvalinta heijastaa yhä yhteiskunnan rakenteita ja odotuksia mutta myös yksilöllisiä polkuja, toiveita ja kokeiluja. Tilastot kertovat isosta kuvasta, mutta jokaisen nuoren tarina on ainutlaatuinen.

Suomi lukuina 2025 juhlistaa Tilastokeskuksen 160-vuotista taivalta. Samalla haluamme kiittää vastaajiamme. Kiitos että olet mukana matkassamme. Luotettava tieto ei synny tyhjästä, vaan jokainen vastaus on tärkeä.

Sirkku Hiltunen työskentelee tietopalvelusuunnittelijana Kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella Tilastokeskuksessa ja vastaa Suomen tilastollisen vuosikirjan sekä Suomi lukuina -taskutilastojen tietosisällöstä.