Suomen kansallinen inflaatio (KHI) oli tammikuussa 0,7 prosenttia, joten hyvin matalalla tasolla nyt ollaan kansainvälisessä vertailussa.

EU-maiden vertailua ja EKP:n rahavakauden arviointia varten laskettavan Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) inflaatio oli tammikuussa 1,7 prosenttia.

Sarjat tuotetaan samoilla laskentamenetelmillä ja käyttäen samaa dataa, joten ero johtuu YKHIstä pois luettujen hyödykkeiden hitaammasta hintakehityksestä.

YKHIstä pois luetut erät ovat omistusasuminen, ajoneuvovero, rahapelit, omakotitalon palovakuutusmaksu, kulutusluottojen korot sekä muut luvat -erä. Näiden hinnat eivät juurikaan muuttuneet vuoden 2024 tammikuusta tai ovat jopa laskeneet siitä, mistä johtuen kansallinen inflaatiomme on prosenttiyksikön alempana kuin yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.

Vaikka keskimääräinen inflaatio on hidasta, joidenkin hyödykkeiden hinnat ovat vuoden alussa nousseet selvästi. Esimerkiksi terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut sekä lääkärien vastaanottokäynnin hinnat nousivat keskimäärin 29 prosenttia joulukuusta tammikuulle.

Kuukausitasolla poliklinikkamaksuissa nousua oli eniten, 44 prosenttia. Vastaavasti ulkomaan lentoliikenteen hinnat laskivat joulukuulta tammikuulle lähes neljänneksen.

Suklaan ja kahvin hinnat ovat nousseet muita elintarvikkeita enemmän sekä vuosi- että kuukausitasolla. Suklaa on kallistunut vuodessa 25 prosenttia (kuukausimuutos joulukuusta 22,5%) ja kahvi 20 prosenttia (joulukuusta 17,5%).

Kahvin hinta nousi reilummin jo viime kesäkuussa ja suklaan elo-syyskuussa. Joulumyyntiin molempien hinnat putosivat ja ovat nyt sieltä palautuneet syksyn tasolle.

Veromuutosten yhteisvaikutus hintoihin lähes prosenttiyksikön luokkaa

Indeksilaskennassa käytettävät verokannat tarkistetaan vähintään vuosittain. Seuraavat muutokset kuluttajahyödykkeisiin sovellettaviin verokantoihin (alv-vero ja valmistevero) astuivat voimaan tammikuussa 2025:

• Väkevien alkoholijuomien osalta valmisteveroa nostettiin

• Arvonlisävero laski 25,5 prosentista 14 prosenttiin vauvan vaippojen, kuukautishygieniatuotteiden ja inkontinenssisuojien osalta

• 10 prosentin arvonlisäverokannan omaavien tuotteiden ja palveluiden verokanta nostettiin 14 prosenttiin, pl. sanoma- ja aikakausilehdet

Verokannoissa tehtyjen muutosten vaikutusta inflaatioon voidaan tarkastella vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin inflaatiota (1,7%) sarjaan, jossa verokannat pidetään viime vuoden joulukuun tasolla. Näin saadaan irrotettua markkinainflaatio kokonaisinflaatiosta, joka sisältää vuoden alussa voimaan tulleet veromuutokset.

Kiintein veroin laskettu yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi tammikuussa oli 0,8 prosenttia. Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten yhteisvaikutus kuluttajahintoihin oli siis keskimäärin 0,9 prosenttiyksikköä.

Väkevien alkoholijuomien osalta veromuutosten yhteisvaikutus oli vuodessa 1,9 prosenttiyksikköä, sisältäen syyskuun yleisen alv-korotuksen 25,5 prosenttiin sekä tammikuun valmisteveron korotuksen.

Yleisen 24 prosentin arvonlisäveron syyskuisen korotuksen myötä henkilökohtaisten hygieniatuotteiden, kuten vaippojen ja kuukautissuojien, verokanta nousi syyskuussa muutaman kuukauden ajaksi 25,5 prosenttiin, josta se tammikuussa laski 14 prosenttiin. Tämän muutoksen vaikutus kyseisen hintaindeksin vuosimuutokseen oli keskimäärin -3 prosenttiyksikköä. Arvio ei ole aivan tarkka, koska henkilökohtaiset hygieniatuotteet -ryhmä sisältää myös muita tuotteita kuten wc-paperit ja paperinenäliinat.

Kymmenen prosentin arvonlisäveron nosto 14 prosenttiin vaikutti mm. lääkkeiden, liikenteen kuljetuspalveluiden (taksit, bussi, juna, kotimaan lennot), kulttuuripalveluiden, kirjojen ja majoituspalveluiden kuluttajahintoihin keskimäärin 3,6 prosenttiyksikön verran. Näyttää siltä, että veronkorotus on mennyt suoraan hintoihin.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.