Vieraskielisten näkymättömyys kyselytutkimuksissa on herättänyt keskustelua. Ongelma ei koske Tilastokeskuksen suurimmalta osalta rekistereihin perustuvia tilastoja, ja otostutkimuksissammekin vieraskieliset ovat mukana. Silti piiloon jäämisen mahdollisuus on todellinen.

Vieraskielisistä puhutaan usein yhtenäisenä joukkona, mutta käytännössä kyse on hyvin moniaineksisesta ryhmästä, jota yhdistää se, että siihen kuuluvat eivät puhu äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö henkilö osaisi jotain tai vaikka kaikkia näistä kielistä perhetaustansa tai opiskelun seurauksena.

On myös hyvä huomata, että äidinkieli ei itsessään kerro, missä maassa henkilö on syntynyt tai onko hän esimerkiksi Suomen kansalainen. Kaikki vieraskieliset eivät siis ole ulkomaalaistaustaisia tai maahanmuuttajia, vaikka osa kuuluu myös näihin ryhmiin.

Vuoden 2024 lopussa vieraskielisiä asui Suomessa noin 610 000, ja heidän osuutensa väestöstä oli 11 prosenttia. Viime vuosien aikana vieraskielisten määrä on kasvanut merkittävästi. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät ovat venäjä, viro ja arabia.  

Suurin osa tilastotiedoista perustuu rekisteriaineistoihin, joissa ovat mukana kaikki Suomessa asuvat henkilöt riippumatta äidinkielestä, kansalaisuudesta tai vaikkapa syntymämaasta. Vapaaehtoisissa kyselytutkimuksissa tilanne on toinen.  

Tilastokeskuksen otospohjaisiin kyselytutkimuksiin poimitaan väestöllisesti edustavia otoksia Suomessa asuvista henkilöistä, ja äidinkieli on yksi poimintaperusteista. Vieraskieliset siis ovat mukana tutkimuksissa siinä missä suomea, ruotsia ja saameakin äidinkielenään puhuvat. 

Tilastokeskuksen kyselyihin voi vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Englantia tarjotaan kielen yleisyyden takia suomen ja ruotsin rinnalla, jotta mahdollisimman moni tutkimuskutsun saanut voisi osallistua. Osalle vieraskielisistä tämä on hyvä ratkaisu, mutta osalla vahvin kieli oman äidinkielen jälkeen on suomi tai ruotsi, ja he vastaavat kyselyihin näillä kielillä.

Heikko kielitaito tarjotuissa tutkimuskielissä voi käytännössä rajata tutkimukseen valittujen henkilöiden osallistumismahdollisuuksia. Tästä huolimatta Tilastokeskuksen ei ole mahdollista tarjota tutkimuskutsuja ja -lomakkeita kaikilla niillä yli sadalla kielellä, joita Suomessa puhutaan. Poikkeuksena on ollut esimerkiksi vuonna 2014 tehty Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimus. Tämä tutkimus toteutettiin noin kymmenellä eri kielellä tutkimuksen kohdejoukon takia. 

Tilastokeskuksen kyselytutkimuksiin voi vastata verkossa ja useimmiten myös puhelinhaastattelussa. Joskus tutkimuksissa on lisäksi käytössä postitettava paperilomake.

Henkilöiden, jotka osaavat heikosti tutkimuskieliä, voi olla helpompaa vastata verkossa tai postikyselylomakkeella. Lomaketta täyttäessään he voivat hyödyntää käännöstyökaluja ja käyttää vastaamiseen tarvitsemansa ajan. Toisaalta suomen-, ruotsin- tai englanninkielisessä puhelinhaastattelussa on mahdollista saada vastaamiseen tukea koulutetulta tilastohaastattelijalta. 

Luottamuksen puute ja pienet havaintomäärät

Vieraskieliset vastaavat tutkimuksiin keskimäärin muuta väestöä heikommin. Esimerkiksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen otokseen poimittiin vuonna 2024 yhteensä vajaat 141 000 äidinkielenään kotimaista kieltä puhuvaa henkilöä ja reilut 15 000 vieraskielistä. Määrät vastasivat ryhmien osuuksia väestössä. Kotimaisten kielten puhujien vastausosuus oli 57 prosenttia, kun vieraskielisillä se oli 46 prosenttia.

Vieraskielisten muita matalampi osallistumisaste voi johtua tutkimuskielten osaamisen puutteiden lisäksi tai sijaan muun muassa luottamuksen tai tiedon puutteesta. Osalla voi olla omien aiempien kokemusten takia lähtökohtaisesti epäluuloinen tai pelokas suhtautuminen tietoja kerääviin viranomaisiin. Osa ei ehkä ole tietoinen kyselytutkimusten merkityksestä osana tilastotuotantoa ja demokraattisen yhteiskunnan toimintaa.

Vieraskielisten usein pieni havaintomäärä hankaloittaa tulosten luotettavaa analysointia ja julkaisua. Yksittäisten pienten ryhmien tilanteesta ei voida raportoida kovin tarkasti, sillä muutaman kymmenen henkilön vastauksista ei voida painotuksenkaan jälkeen tuottaa väestöllisesti edustavia tuloksia. Lisäksi tilastoinnin perusteisiin kuuluu, että tietosuojasyistä tuloksia ei julkaista kovin pienistä ryhmistä. Tämä tilanne koskee vieraskielisten lisäksi myös muita pieniin vähemmistöryhmiin kuuluvia.

Edellä mainittu realiteetti pakottaa myös yhdistelemään eri kieliryhmiä ja puhumaan vieraskielisistä yhtenä joukkona. Tämä ei useinkaan ole analysoitavan ilmiön kannalta kovin hedelmällistä. 

Kyselytutkimusten tulosten perusteella voi siis helposti vaikuttaa siltä, että vieraskielisiä ei huomioitaisi väestöryhmänä riittävästi. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan johdu vieraskielisten huomiotta jättämisestä, vaan luotettavan tiedon saamisen vaikeudesta tilanteessa, jossa vieraskielisten osuus koko väestöstä on edelleen suhteellisen matala, ryhmä on erittäin heterogeeninen ja ryhmään kuuluvat henkilöt jättävät usein vastaamatta heille osoitettuihin tutkimuskutsuihin.  

Mitä voimme tehdä vieraskielisten paremmaksi osallistamiseksi? 

Tulevaisuudessa yksi ratkaisuvaihtoehto olisi tiedonkeruiden kielivalikoiman laajentaminen nykyisestä. Tämä vaatisi taloudellisia panostuksia luotettavan ja vertailukelpoisen käännöstyön osalta. Tällä hetkellä virasto on kuitenkin kohdannut laajoja määrärahaleikkauksia, ja jokainen lisäsatsaus on suurennuslasin alla.

Kielivalikoiman kasvattaminen ei korjaisi tutkimuskieliin liittymätöntä vastaamattomuutta. Kansainvälinen trendi on, että kyselytutkimuksiin osallistuminen on laskenut koko 2000-luvun ajan kaikissa ryhmissä. Syitä on monia, eikä vastaamattomuus ole aina edes tietoinen päätös. Vastaamattomuuden syiksi henkilöt ovat maininneet muun muassa kiireen, muun tekemisen priorisoinnin ja jaksamattomuudet, mutta ajoittain esteenä voi olla myös kielteinen tai välinpitämätön asenne tutkimuksia ja/tai viranomaisia kohtaan. 

Vieraskielisiin kohdistuu paljon yhteiskunnallista mielenkiintoa. Tiedonkeruuseen liittyvistä haasteista huolimatta tiedämme vieraskielisistä paljon, ja Tilastokeskus julkaisee heitä
koskevia tilastotietoja mahdollisuuksien mukaan (niihin pääsee käsiksi
kirjoittamalla hakusana ”vieraskieliset” tänne). 

Henna Attila työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tiedonkeruupalveluissa, Kirsti Pohjanpää ryhmäpäällikkönä tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueella.