Suomen hidasta kasvua on hämmästelty jo pidemmän aikaa. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen kasvuluvut näyttävätkin poikkeuksellisen rumilta – Yhdysvalloista puhumattakaan.

Viime vuosi ei tuonut tilanteeseen helpotusta: helmikuussa julkaistun neljännesvuositilinpidon mukaan bruttokansantuote pieneni 0,2 prosenttia vuonna 2024.

Väestön ikääntyminen näkyy selkeästi kansantalouden tilinpidon avainluvuissa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotos ja työllisyys ovat kasvaneet vauhdilla vuodesta 2008. Entistä suurempi osa talouden rajallisista resursseista on kohdistunut väestön vanhenemiseen liittyviin palveluihin.

Kun entistä suurempi osa koko työvoimasta tuottaa hoiva- ja terveyspalveluita, talouden kasvupotentiaali heikkenee ja samalla julkisen talouden alijäämä kasvaa. Ilman merkittävää nettomaahanmuuttoa työikäisten määrä Suomessa vähenee. Kun lisää käsipareja ei riitä terveys- ja hoiva-alan lisäksi muille toimialoille, tuottavuuden kasvun merkitys muilla toimialoilla korostuu.

Hoivapalveluiden työvoimavaltaisen luonteen vuoksi tuottavuuden parantaminen alalla on vaikeaa. Terveyspalveluissa tuottavuuden kasvattaminen tulevaisuudessa lienee mahdollista, jos tekoälyn huima kehitys johtaa työtapojen uudistumiseen. Vaikka tosiallisessa tuottavuudessa tapahtuisi terveyspalveluissa muutoksia, sitä ei välttämättä huomattaisi, koska terveyspalveluiden tuottavuuden mittaaminen on vaikeaa.

Osin hidas talouskasvu vuodesta 2008 alkaen selittyy 2000-luvun kultasuonen, matkapuhelinviennin, ehtymisellä (kuvio 1). Kun muualla Euroopassa 2010-luvulla toivuttiin jo nopeaan tahtiin finanssikriisistä, Suomessa matkapuhelinviennin alasajo muutaman vuoden aikana vei merkittävän osan korkean jalostusasteen arvonlisästä.

Myös metsäteollisuudessa arvonlisäyksen kehitys on ollut heikko pitkällä aikavälillä. Metsäteollisuuden osuus koko talouden arvonlisäyksestä on romahtanut vuodesta 2008.

Kun puhutaan globaaleilla markkinoilla toimivista suomalaisyrityksistä, on hyvä muistaa, että bruttokansantuote kuvaa tavaroiden ja palveluiden tuotantoa Suomen talousalueella. Se, miten suomalaisilla yrityksillä menee konsernitasolla, ei suoraan heijastu Suomen talousalueelle. Keskeinen kysymys onkin, millä keinoilla näiden yritysten korkean jalostusasteen investointeja saadaan Suomeen.

Rakennusalan vahva kehitys tuki Suomen talouskasvua monen vuoden ajan. Uudisrakentamiseen virtasi rahaa sekä kotimaasta että ulkomailta korkojen ollessa alhaalla.

Rakentamisessa nähty suhdannekäänne oli kuitenkin voimakas. Ensin kohosivat kustannukset, sen jälkeen nousivat korot ja vuonna 2022 romahti uudisrakentaminen. Alan laskusuhdanne jatkui myös viime vuonna, ja rakentamisen arvonlisäyksen pieneneminen painoi vuoden 2024 bruttokansantuotteen miinukselle. Uudisrakentamisen pudotus on ollut syvempi ja pitkäkestoisempi kuin finanssikriisin aikainen notkahdus.

Loppuvuodesta 2024 rakennusalalla alkoi näkyä pieniä valon pilkahduksia. Uudisrakentamisen lasku näytti tasaantumisen merkkejä. Myös korot ovat kääntyneet laskuun. Suomen lyhyisiin korkoihin sidotut asuntomarkkinat hyötyvät korkojen laskusta ensimmäisten joukossa.

Vaikka Suomen talouskehitys on ollut verrokkimaihimme nähden heikko, on käänne parempaan mahdollinen. Väestö vanhenee myös muualla Euroopassa.

Matkapuhelinten viennin loppuminen hidasti talouskasvua verrattuna muihin maihin, mutta matkapuhelintuotannon hiipuminen aiemmista vuosista ei enää tuotannon päättymisen jälkeen synkistä talouslukuja.

Tulevaisuudessa tuottavuuden ja teknologisten innovaatioiden merkitys korostuu entisestään. Talouden rattaat on saatava liikkeelle ympäristössä, jossa vanhenevan väestön tarpeet ja puolustusmenot vievät kasvavan osan tuotantokapasiteetista.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.