YK:n pääsihteerin tuoreen raportin mukaan tarvitaan nopeita ja päättäväisiä toimia kuudella muutosalueella, jotka liittyvät kaikkiin kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin. Edistyminen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa on raportin mukaan ollut hidasta, epätasaista ja riittämätöntä.

⁠Tunnistetut globaalit muutosalueet ovat ruokajärjestelmät, energian saatavuus ja kohtuuhintaisuus, digitaalisuus, koulutus, työpaikat ja sosiaaliturva sekä ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja saastuminen.

Seurantatietojen mukaan maailma on edistynyt suunnitellusti tai kohtalaisesti 35 prosentissa mitattavissa olevista 137:stä kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelman tavoitteesta. Edistyminen 47 prosentissa tavoitteista on riittämätöntä, ja 18 prosentissa on tapahtunut taantumista vuoden 2015 lähtötasosta.

Vaikka edistyminen useiden tavoitteiden kohdalla on ollut epätasaista ja rajallista, merkittävät saavutukset eri alueilla ja maissa osoittavat, että Agenda 2030:n tavoittelema muutos on mahdollinen. Agenda 2030:n tavoitevuoteen on enää viisi vuotta, ja on olemassa todellinen riski, että yli kahta kolmasosaa tavoitteista ei tulla saavuttamaan. Nyt onkin erittäin tärkeää tehostaa toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Eräänä keskeisenä haasteena on, että rauha ja turvallisuus, jotka ovat kestävän kehityksen perusta, ovat heikentyneet jyrkästi. Konfliktien tiheys, voimakkuus ja kesto ovat kasvaneet, ja ne ovat tuhonneet ihmishenkiä ja toimeentuloa. Huhtikuussa 2024 yli 120 miljoonaa ihmistä oli joutunut pakkosiirretyiksi, mikä oli yli kaksinkertainen luku vuoteen 2015 verrattuna.

Köyhyys ja nälkä sitkeitä haasteita

Agenda 2030:n keskeisimmät globaalit tavoitteet ovat olleet köyhyyden puolittaminen ja nälän poistaminen. Seurantatietojen mukaan äärimmäinen köyhyys on vuoteen 2015 verrattuna vähentynyt ympäri maailmaa ja työssäkäyviksi köyhiksi luokiteltujen ihmisten määrä on vähentynyt 20 miljoonalla. Vuonna 2023 yli puolet maailman väestöstä, eli 52,4 prosenttia, oli ainakin yhden sosiaaliturvaetuuden piirissä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 42,8 prosenttia.

Kuitenkin yli 700 miljoonaa ihmistä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä, ja riski ajautua takaisin köyhyyteen on pysynyt korkeana johtuen erilaisista häiriöistä ja kriiseistä.

Edistyminen nälän poistamisessa, ravitsemuksen parantamisessa ja kestävän maatalouden edistämisessä on ollut vaihtelevaa. Tämä johtuu erilaisista konflikteista, ruokakriiseistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Nälkä ja ruokaturvattomuus ovatkin lisääntyneet: yli 750 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja yli 2,3 miljardia ihmistä kohtaa ruokaturvattomuutta.

Toisaalta merkittäviä parannuksia ovat lasten kasvun hidastumisen ja kuihtumisen väheneminen sekä maltillinen nousu pienten lasten ruokavalion monipuolistumisessa.

Julkiset maatalousmenot muodostavat edelleen alle 2 prosenttia valtioiden kokonaismenoista, ja osuuden alhaisuus kertoo tarpeesta vahvistaa ruokajärjestelmiä suuremmin investoinnein ja kiireellisin toimin. Etenkin pientuottajat ansaitsevat edelleen huomattavasti vähemmän kuin suuret maatilat.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii pikaisia toimia

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos saavutti vuonna 2024 uudet, hälyttävät mittasuhteet. Maapallon lämpötilat rikkoivat ennätyksiä ja keskilämpötilan nousu ylitti 1,5 °C:n rajan: se nousi 1,55 °C esiteolliseen aikaan verrattuna, minkä myötä vuosi oli kuumin 175 vuoteen. Kasvavat kasvihuonekaasupäästöt korostavat kiireellistä tarvetta hillitä päästöjä.

Vuonna 2023 ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet pysyivät korkeimmillaan yli kahteen miljoonaan vuoteen ja olivat 51 prosenttia korkeammat kuin esiteolliseen aikaan.

Nopeilla toimilla pitkän aikavälin ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen on edelleen mahdollista. Jokainen asteen murto-osa on tärkeä riskien vähentämisessä, kustannusten alentamisessa ja katastrofaalisten ja peruuttamattomien vahinkojen estämisessä ihmisille ja planeetalle.

Äärimmäiset sääilmiöt, kuten trooppiset syklonit, tulvat ja kuivuudet, johtivat suurimpaan määrään uusia pakolaisia 16 vuoteen, pahensivat ruokakriisejä ja aiheuttivat valtavia taloudellisia tappioita ja sosiaalista epävakautta.

SDG-indikaattoreiden parantunut kattavuus menestystarina

Keskeinen menestystarina Agenda 2030:n täytäntöönpanossa on ollut toimintaohjelman seurantatietojen saatavuuden eli ns. SDG indikaattoritietojen huomattava parantuminen (kts. kuvio 1), mikä on vahvistanut tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Kuitenkin etenkin matalan ja keskitulotason mailla on rahoitushaasteiden vuoksi vaikeuksia tuottaa oikea-aikaista ja laadukasta dataa.

Vaatimukset Agenda 2030 -seurantatietojen disaggregoinnista, eli tiedon tarkemmasta luokittelusta esimerkiksi etnisen taustan tai vammaisuuden mukaan, vaativat kuitenkin lisätyötä ja -resurssointia.

Vuonna 2024 YK:n Maailman datafoorumissa hyväksytty Medellínin kestävän kehityksen dataa koskeva toimintakehys vaatii vahvistamaan kestävän kehityksen tietopohjaa, modernisoimaan dataekosysteemejä, edistämään osallistavaa hallintoa, hyödyntämään monipuolisesti luotettavia tietolähteitä sekä lisäämään kumppanuuksia, innovaatioita ja datavalmiuksia.

Lisäksi tarvitaan laaja-alaisempia, pitkäaikaisia investointeja sekä kotimaisista että kansainvälisistä lähteistä ja poliittista tahtoa. Jatkuva rahoitus on välttämätöntä tehokkaalle, datalähtöiselle päätöksenteolle.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

Lähde:

Progress towards the Sustainable Development Goals (pdf). Report of the Secretary-General. United Nations General Assembly Economic and Social Council 2025 session 25 July 2024–30 July 2025. 29 April 2025.