Tällä viikolla koittaa taas keskikesän juhlan aika, ja sehän pistää Suomen liikkeelle. Juhannuskerroin kuvaa kunnittaisia väestömuutoksia juhannuksena Manner-Suomessa. Kansallinen erityispiirteemme on, että juhlan vaikutus on huomattava.

Mobiilipaikannusdatasta laskettu juhannuskerroin on julkaistu vuosittain ja sen laskenta vastaa viimevuotisen joulukertoimen mallia.

Kerroin lasketaan viime juhannuksen 21.5.2025 päiväväestön lukumäärän suhteena normaaliin päiväväestöön kunnassa. Normaaliksi päiväksi on valittu kaikkien alueiden loma- ja korkeasesonkikausien ulkopuolella oleva päivä: vappua seuraavan viikon keskiviikko eli 7.5.2025. Aiempien kertoimien normiväestö määriteltiin eri tavoin. Siksi tuloksiin tulee nyt pientä lisäjännitystä.

Luhanka on nyt ykkösenä

Luhanka nousi tällä kertaa ykköseksi kertoimellaan 4,60. Se siis tarkoittaa, että väestöä on juhannuksena kunnan alueella 4,60 kertaa niin paljon kuin normaalisti eli 3,60 kertaa enemmän. Juhannusmökkeilijöiden määrä on kuitenkin hieman vähentynyt vuosittain. Kerroin laski neljä prosenttia.

Edellinen kärkisija oli Etelä-Savon Puumalalla. Sekä väestön lasku aiemmasta juhannuksesta että menetelmämuutos romahduttivat kertoimen 3,81:een, mikä oli silti maan kolmanneksi korkein lukema.

Kärkeen osuu luonnollisesti väestöltään pieniä kuntia, joissa mökkien lukumäärä suhteessa asukaslukuun on korkea. Korkein ”mökkikerroin” on edelleen Kustavin 3,28. Siellä mökkejä on siis yli kolminkertainen määrä asukkaisiin nähden. Kustavin juhannuskerroin 4,41 onkin maan toiseksi korkein.

Toiseksi korkein mökkikerroin puolestaan on Puumalalla, mutta se on huomattavasti alempi 1,85.

Etelä-Savo pysyy juhannusmaakuntana. Se on ainoa maakunta, missä kaikki juhannuskertoimet, jopa suurimman kaupungin Mikkelin, ovat yli yhden – eli paikalla olevan väestön määrä lisääntyy jokaisessa kunnassa.

Mökkeily jatkaa laskuaan

Kuviossa 2 on esitelty kolmen eri vuoden aikasarjat vuorokautta pidemmistä matkoista mökkipaikkakunnille. Mökkipaikkakunta on määritelty kunnaksi, jossa ainakin joka neljättä asukasta kohden on mökki, ja siten, että valittujen kuntien lukumäärä pysyy samana vuodesta toiseen. Selkeyden vuoksi aikasarja on tasoitettu seitsemän päivän liukuvalla keskiarvolla. Mobiililiittymien lukumäärät on indeksoitu siten, että vuoden 2020 alku (4.1.) saa indeksiarvon 100.

Kuvio kertoo välittömästi, että mökkimatkat ovat vähentyneet. Juhannuksen pudotus on silti pienempi kuin sarja voi antaa ymmärtää, sillä tasoitukseen vaikuttavat myös juhannusta edeltävien ja seuraavien päivien laskut.

Toisaalta sarjat näyttävät, että juhannus ja kesä luonnollisesti vetävät väkeä sankoin joukoin mökeilleen tai muille lomatiluksille, vaikka laskua olisikin. Pääsiäinen ja joulu sitten aiheuttavat muut hypyt.

Kaupungit menettävät jälleen ison osan väestöstään

Kaupungit perinteisesti hiljenevät juhannuksen juhlassa. Pienellä Kauniaisella pääkaupunkiseudulla on Suomen matalin juhannuskerroin 0,56. Tätä seuraavat järjestyksessä Helsinki 0,63, Turku 0,68 sekä Espoo ja Tampere 0,71.

Helsingissä juhannuksen viettäjien määrä näyttää pysyvän varsin ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen, mutta pudotus toukokuun alun vertailupäivästä on silti suuri.

Hyvää juhannusta!

Kirjoittaja työskentelee aluetiedon johtavana asiantuntijana Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella. Hän viettää juhannuksensa mökkeillen Pirkanmaalla. Juhannuskertoimen aineisto on tuotettu yhdessä Ossi Nurmen kanssa. Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen liikenne ja matkailu -ryhmässä. Ossi viettää juhannuksen pääkaupunkiseudulla.