Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Tieto&trendit - etusivulle

Kulttuuria kartalla – lähellä vai kaukana?

Kuva: Risto Wuolle

Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että kaikilla suomalaisilla tulee olla mahdollisuus käyttää kulttuuripalveluita ja osallistua kulttuurielämään. Tämä koskee niin taloudellista, fyysistä, kielellistä kuin tiedollista esteettömyyttä. Erityisesti digitaalinen saavutettavuus on nykypäivänä keskeinen.

Olen useana vuonna laskenut kulttuuritilaston taulukkopalveluun etäisyyksiä eri kulttuurikohteisiin. Laskennat olen tehnyt etäisyyksinä asuinpisteistä autotietä pitkin lähimpään kulttuurikohteeseen.

Tieaineistona olen käyttänyt Fintrafficin verkkosivuilla julkaistua Digiroadia. Jos etäisyydet laskettaisiin kevyen liikenteen väylien perusteella, olisivat ne autoteihin verrattuna luonnollisesti jonkin verran lyhyemmät.

Saavutettavuuden moninaisuuden vuoksi kutsumme etäisyyksiä kulttuurikohteisiin nykyään kulttuurin saatavuudeksi. Useimpia alussa mainittuja muita saavutettavuuden osatekijöitä on vaikea mitata hallinnollisten aineistojen avulla.

Kirjastojen Suomi - joka toisella lähin puolentoista kilometrin säteellä

Maamme yleisten kirjastojen sijaintipisteet näkyvät oheisella kartalla. 732 kirjastoa ympäri Suomea on vaikuttava kokonaisuus, jolla voidaan tukea lukemista. Syrjäisempiä alueita tuetaan lisäksi kirjastoautoilla, joita laskelmat eivät ota huomioon.

Yleisten kirjastojen sijainti Suomessa 2025

Lähde: Tilastokeskus, kulttuuritilasto

Joka toinen suomalainen (50 % väestöstä) asuu puolentoista kilometrin säteellä lähimmästä kirjastosta. 76 prosentilla väestöstämme kirjasto sijaitsee kolmen kilometrin säteellä, 94 prosentilla kymmenen kilometrin ja lähes kaikilla 20 kilometrin säteellä – tietä pitkin.

Kun vertaamme vuoden 2025 tietoja vuonna 2022 ja 2019 julkaistuihin tietoihin, muutos on hyvin pieni.

Vuonna 2019 sopivan kävelyetäisyyden eli 1,5 kilometrin päässä asui 51 prosenttia väestöstä, mutta kolmen kilometrin päässä 75 prosenttia. Kirjastojen saatavuus kolmen kilometrin etäisyydellä on siis hieman yleistynyt, kun taas 1,5 kilometrin etäisyydellä se on hivenen heikentynyt.

Tiivis asutus tuo kirjastot miltei naapuriin

Kirjastot ovat hyvin lähellä suurten tai muutoin tiiviisti asuttujen kuntien väestöä. Helsinkiläisistä 84 prosenttia asuu puolentoista kilometrin säteellä ja lähes kaikki kolmen kilometrin päässä. Eikä pääkaupunkimme uljas turistinähtävyys, suuri keskustakirjasto Oodi, ole edes pääkirjasto.

Oodi symboloi erinomaisesti kirjastojen keskeistä tehtävää kulttuurisena kohtaamispaikkana. Itse pidän silti kruununjalokivenä koko pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistä Helmet-verkkokirjastoa.

Jos menemme Suomen pinta-alaltaan suurimpaan kuntaan, Lapin Inariin, niin siellä peräti yli kolmasosa asukkaista on puolentoista kilometrin säteellä ja puolet kolmen kilometrin.

Hieman yli 7 200 asukkaan Inarissa riittää varmasti syrjäisiä seutuja. Siellä palveleekin lisäksi kirjastoauto, johon voi myös tilata reseptilääkkeitä.

Museoita ympäri maata, teatterit keskittyvät kaupunkeihin

Museoita on eri puolella Suomea, ja niiden osoitteet voivat luonnollisesti sijaita asutuskeskusten ulkopuolella. Ajatellaan vaikkapa kartanoita tai sotiin liittyviä museokohteita. Päätoimisesti hoidettuja museoita on mukana 327.

Museoihin kannattaa tutustua. 71 prosentilla väestöstämme on ainakin yksi museo 10 kilometrin sisällä. Suuret kaupungit eivät suinkaan korostu lähimuseoissa. Museossa käynnin voikin ottaa pienenä seikkailuna aluetuntemuksen parantamiseksi.

Teattereita on vuorostaan paljon vähemmän, ja kaupungeissa niiden saatavuus on oleellisesti parempi kuin muissa kunnissa. Laskelmassa on tosin mukana vain valtionosuutta nauttivat niin sanotut VOS-kohteet. Reilusti yli 200 kunnassa väki ei asu edes 20 kilometrin päässä lähimmästä teatterista.

Elokuvateattereita on 180 kappaletta, joista moni sisältää useita saleja. 39 prosentilla asukkaista on kolmen kilometrin päässä ainakin yksi leffateatteri.

Kulttuuri on tulikuuma peruna näinä tiukkoina aikoina, mutta tilastojen mukaan kulttuuriantia löytyy läheltäsi todennäköisesti helposti. Tilastopalvelumme tarjoaa – saatavuuksien lisäksi – paljon muutakin faktatietoa kulttuurista.

Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella.

Avainsanat:

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.