Yritysten ja tuottajien tuotteistaan saamat hinnat sekä kuluttajien maksamat hinnat voivat kehittyä eri suuntiin. Mistä on kyse?

Näiden hintojen kehitystä kuvataan tuottajahintaindekseillä ja kuluttajahintaindeksillä, jotka mittaavat hintojen muutoksia hinnanmuodostusketjun eri vaiheissa.

Maatalouden, teollisuuden ja palveluiden tuottajahintaindeksit kuvaavat hintakehitystä tuotanto- ja jakeluketjun alkupäässä. Ne mittaavat tuotteiden verottomia hintoja niiden lähtiessä tuottajalta tai saapuessa maahan.

Kulutustavaroiden ja -palvelujen loppukäytön hintakehitystä mitataan kuluttajahintaindeksillä, joka kuvaa hinnanmuodostumisketjun loppupään hintakehitystä.

Esimerkiksi naudanlihan tuottajahinta nousi selvästi alkuvuonna, ja tuoreimmissa kesäkuun kuluttajahintaindeksin tiedoissa taas näkyi selkeä nousu hinnoissa kaupan kassalla. Aina yhteys ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.

Mukana myös kauppa, kuljetukset ja verot

Tuottajan ja kuluttajan välissä toimii tukku- ja vähittäiskauppa, joiden kustannukset, katteet ja kilpailutilanne vaikuttavat kuluttajan maksamaan hintaan. Hintaketjun eri vaiheissa on useita tekijöitä, joiden takia tuottaja- ja kuluttajahinnat voivat kehittyä eri tavoin.

Kuluttajan maksama hinta koostuu tuottaja- ja tuontihinnoista, kaupan ja logistiikan kustannuksista ja katteista sekä veroista.

Kuluttajahintoihin vaikuttavat siis myös kuljetus-, varastointi- ja jakelukustannusten muutokset, kaupan kilpailutilanne sekä tukku- ja vähittäiskaupan katteiden muutokset, tullimaksujen muutokset sekä valmiste- ja arvonlisäverojen muutokset. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka samankaltaisesti tai eri tavoin tuottaja- ja kuluttajahinnat kehittyvät.

Lisäksi tuontihintojen ja kotimaisten tuottajahintojen erilainen kehitys esimerkiksi valuuttakurssimuutosten seurauksena voi johtaa siihen, että tuottaja- ja kuluttajahinnat kehittyvät eri tavoin.

Tuottajahintojen muutokset näkyvät myös kuluttajahinnoissa usein viiveellä, ja viiveiden pituus vaihtelee tuotteittain esimerkiksi varasto- ja kilpailutilanteen mukaan.

Esimerkiksi arvonlisäveron korotus voi nostaa kuluttajahintoja, vaikka tuottajien saamat hinnat eivät muuttuisi lainkaan. Vastaavasti tuottajahinnat voivat laskea, mutta kuluttajahinnat pysyä ennallaan, jos kaupan tai logistiikan kustannukset kasvavat samaan aikaan.

Samoin energian tai raaka-aineiden hintojen lasku voi alentaa tuottajahintoja nopeasti, mutta vaikutus kuluttajahintoihin voi näkyä vasta myöhemmin tai jäädä osittaiseksi, jos muut kustannukset, kuten kuljetus- tai työvoimakustannukset, nousevat samaan aikaan.

Näin ollen kuluttajahinnoista ei voi päätellä suoraan tuottajahintojen kehittymistä, eikä päinvastoin. Hintamuutosten analysointi edellyttää useita eri hintaindeksejä, jotka kuvaavat hinnanmuodostuksen eri vaiheita.

Kirjoittaja on johtava asiantuntija Tilastokeskuksen hinnat ja rakennettu ympäristö -ryhmässä.