Lähde kanssani sienimetsään! Kerron, miten sienestys ja tilastotuotanto muistuttavat toisiaan. 

Metsään voi mennä vain etsimään, josko jotain löytyisi ja sen jälkeen päättää, mitä saaduista sienistä tehdään. Joskus voi olla tarkoituksenmukaista pohtia, mitä varten saalista tänään kerätään. Onko tähtäimenä kastike, sienisalaatti vai onko tarkoitus säilöä koko saalis? Kuinka paljon herkkuja tarvitaan?

Tilastotuotannon lähtökohtana on, mitä ilmiötä halutaan kuvata, millaista tietoa tarvitaan ja miltä ajankohdalta.

Ei kannata lähteä keräämään kaikkea mahdollista vain siksi, että metsässä on paljon sieniä.

Hyvä sienestäjä valmistautuu...

On myös tärkeä varustautua sieniretkeä varten. Mukaan tarvitaan esimerkiksi sienikori, sieniveitsi, sopiva vaatetus ja jalkineet. Jos seutu ei ole tuttu, on hyvä olla mukana kartta ja suunnistamisen välineet. Reissussa tarvitaan sienituntemusta, ehkäpä sienikirja tai sieniä tunteva kaveri. Ja luonnollisesti eväät.

Tilastotuotantoon varustautumista ovat menetelmien, käsitteiden, luokituksien ja tietolähteiden tunteminen. Tiedon vastaanottamisen, keräämisen ja aineistojen yhdistelyn perusta ovat myös toimivat välineet ja prosessit. Näistä asioista Tilastokeskuksen asiantuntijoilla on runsaasti osaamista.

...ja hyödyntää oppaita

Sitten vain kohti metsää. Eri sienilajit kasvavat eri paikoissa. Hyvä sienestäjä tuntee erilaiset metsätyypit, sienien kasvupaikat sekä vuodenaikojen ja sääolosuhteiden vaikutukset. Toisin kuin tilastotuotannossa, tieto hyvistä sienipaikoista on supersalaista. (Tilastoinnin prosessit ovat läpinäkyviä ja avoimia.)

Tilastotuotannossa on tunnettava eri tietolähteet ja niiden ominaisuudet. Suurin osa Suomen tilastoinnista perustuu valmiisiin hallinnollisiin aineistoihin, joten niiden merkitys on suuri.

Pelkkä aineisto ei kuitenkaan riitä. Yhtä tärkeää on tieto aineistosta: mitä muuttujat tarkoittavat, miten tiedot ovat syntyneet sekä mitä aineisto kattaa ja mitä ei. Tätä tietoa kutsutaan metatiedoksi.

Sienestäjälle metatietoa ovat esimerkiksi sienioppaat ja muu lajintunnistukseen liittyvä tieto. Ne kertovat, mistä lajeista on kyse ja millaisiin tarkoituksiin niitä voidaan käyttää. Samalla tavalla metatiedot auttavat ymmärtämään myös tilastoaineistoja.

Metsässä tehdään valintoja

Metsässä sienestäjän on tehtävä jatkuvasti valintoja. Kerätäänkö vain tatteja vai myös haperoita? Onko löydetty sieni varmasti tunnistettu?

Sienestäjä ei poimi kaikkea näkemäänsä, vaan tunnistaa, arvioi ja valitsee. Jos lajista ei ole riittävää varmuutta, sieni jätetään metsään.

Sama pätee tilastotuotannossa. Tietoa ei ole järkevää ottaa mukaan vain siksi, että sitä on saatavilla. Aineiston soveltuvuutta on arvioitava esimerkiksi relevanssin, kattavuuden, ajantasaisuuden, luotettavuuden ja käsitteiden näkökulmasta. Myös tilastolaki ohjaa keräämään vain tietoja, joita tilastotuotannossa tarvitaan.

Laatu varmistetaan ennen käyttöä

Metsässä tehdyt valinnat eivät vielä riitä. Vaikka sieni olisi poimittu parhaassa uskossa, joukkoon voi silti eksyä väärin tunnistettu tai muuten käyttöön soveltumaton yksilö.

Siksi saalis tarkistetaan vielä uudelleen ennen ruoan valmistamista samalla, kun sienet puhdistetaan ja lajitellaan. Vasta tämän jälkeen voidaan olla riittävän varmoja siitä, että kori sisältää vain syömiseen soveltuvia sieniä.

Tilastotuotannossa vastaava kysymys kuuluu: onko aineisto sellainen kuin on sovittu ja soveltuuko se siihen käyttötarkoitukseen, johon sitä aiotaan käyttää?

Ennen analysointia aineiston sisältö, rakenne ja laatu varmistetaan, jotta mahdolliset virheet tai väärinymmärrykset havaitaan.

Sienikirja sisältää sienestäjän metatietoa

Sienestäjän työ helpottuu huomattavasti, kun käytössä on luotettava tunnistusopas. Se auttaa sekä metsässä tehtävissä valinnoissa että myöhemmin saalista tarkistettaessa.

Vastaavasti tietoaineistojen metatiedot, mukaan lukien laatukuvaukset kertovat, mitä aineisto sisältää, miten se on muodostunut ja mihin tarkoituksiin sitä voidaan käyttää luotettavasti. Ne vähentävät arvailua, helpottavat aineiston arviointia ja auttavat havaitsemaan virheet.

Tietoaineistojen laatukuvausten laajempi hyödyntäminen tukisi työtä merkittävästi.

Paljonko hyvä saalis maksaa?

Sieniä voi lähteä etsimään lähimetsästä, jolloin säästyy aikaa ja matkakuluja. Sienikastikkeen hinta nousee nopeasti, jos helsinkiläinen hakee kanttarellinsa Pohjois-Savosta ilman muuta asiaa noille seuduille.

Tilastotuotannossa sama kysymys kuuluu: mitä tiedon hankkiminen maksaa suhteessa siihen, mitä tiedolla saavutetaan?

Jos tarvittava tieto löytyy hallinnollisista tai muista aineistoista, sitä ei tarvitse kerätä uudelleen erillisellä tiedonkeruulla. Olemassa olevien aineistojen hyödyntäminen on sekä kustannustehokasta että vastausrasitetta vähentävää. Nämä aineistot ovat tilastojen lähiruokaa.

Yhteiskunnan kannalta olisi järkevää, että organisaatioiden hallussa olevia tietoaineistoja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin tilastotuotannossa. Tämän edellytyksenä ovat aineistojen saatavuus sekä riittävät metatiedot, käsitteet, luokitukset, dokumentaatio sekä laadukkaat tunnistetiedot. Vielä parempi olisi, jos tiedon kerääjät ja myöhemmät hyödyntäjät (tilastotoimi) voisivat yhdessä sopia aineistojen sisällöstä.

Usein pienikin tarkennus aineistoon, sen käsitteisiin tai luokituksiin säästää paljon työtä ja parantaa aineiston käyttökelpoisuutta myös muissa kuin alkuperäisissä käyttötarkoituksissa.

Hyvä aineisto ei hyödytä vain sitä organisaatiota, joka tiedot kerää. Parhaimmillaan se palvelee laajasti koko yhteiskuntaa, pienentää kustannuksia vähentäen tarvetta päällekkäiselle työlle tiedon keräämisessä ja aineistojen parissa. Tietoyhteistyö maksaa itsensä varmasti takaisin.

Hyvä tieto on syksyn kultaa

Hyvä sienisaalis ei ole vain kasa sieniä korissa. Sen arvo syntyy siitä, mitä sillä voidaan tehdä.

Täsmälleen sama pätee tietoaineistoihin. Pelkkä tiedon olemassaolo ei vielä riitä. Sen merkitys syntyy vasta silloin, kun aineisto on laadukas, käytettävissä ja yhdistettävissä muihin tietoihin, hyvin kuvattu ja ymmärrettävä. Kun tieto ja sen metatiedot kulkevat yhdessä, voidaan niistä tuottaa tehokkaasti tilastoja ja tutkimuksia, jotka auttavat ymmärtämään yhteiskuntaa ja tekemään parempia päätöksiä.

Silloin koko yhteiskunta saa nauttia sadon parhaista antimista.

Kirsti Pohjanpää työskentelee johtavana asiantuntijana Tilastokeskuksen tiedonhankinnassa.

Tutustu tiedon laatukriteereihin ja mittaristoon