Toukokuussa kansantalouden tilinpidon julkaisut kootaan yhden tilaston alle, kun bruttokansantuotteen neljännesvuosi- ja vuositilasto sekä sektoritilit yhdistetään samaan kokonaisuuteen. Tilaston nimeksi tulee kansantalouden tilinpito.  

Käyttäjälle muutos näkyy siten, että kun toukokuussa etsii verkkosivuilta ensimmäisen vuosineljänneksen tietoja, ei neljännesvuositilinpitoa enää löydy. Sen sijaan neljänneksen tiedot löytyvät kansantalouden tilinpito -tilastosta (teknisessä toteutuksessa neljännesvuositilinpidon nimi muuttuu kansantalouden tilinpidoksi). Neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot ovat ensimmäisinä.

Käyttäjille muutos on lopulta verrattain pieni, koska julkaistavien tietokantataulukoiden sisältö pysyy täysin ennallaan.  Uudistus parantaa kuitenkin tiedon löydettävyyttä.

Muutos on mielestäni oikea, sillä jako neljännesvuositilastoihin ja vuositilastoihin on aina ollut keinotekoinen. Kun vuositilastojen laskennassa lukuja päivitetään, neljännesten vuositasot täsmäytetään vastaamaan uusia vuositietoja. Myös neljänneksen tiedot vaikuttavat vuositilastoon: kun ensimmäinen vuosiennakko maaliskuussa julkaistaan, se perustuu vielä pitkälti neljännesaineistoihin.  

Tilastokeskukselta kysytään usein, mistä löydän bkt:n. Kysymyksellään käyttäjä saattaa hakea joko suhdannetietoa tai olla kiinnostunut talouden rakenteen muutoksesta. Aiemmin tarvittu tieto on löytynyt joko neljännesvuositilinpidon tai vuositilinpidon puolelta, mutta uudistuksen jälkeen käyttäjiä opastetaan käyttämään molemmat näkökulmat sisältävää kansantalouden tilinpito -tilastoa.  

Kuvaan blogissani kolmen esimerkin avulla, millaisia bkt-tietoja taulukoista löytyy.   

Etsitkö tiettyä talouden käännettä?

Usein käyttäjät etsivät jotain tiettyä käännettä taloudessa. Jos esimerkiksi haluaa tietää, milloin koronakriisi pysäytti talouden, vastaus löytyy valitsemalla tietokantataulukon, joka kuvaa bruttokansantuotetta neljänneksittäin.   

 

Tietokantataulukosta nähdään, että koronan aiheuttama äkkipysähdys ajoittui vuoden 2020 toiselle neljännekselle. Toipuminen alkoi kuitenkin heti kolmannella neljänneksellä. (Kuvio 1.) 

Tarvitsetko suhdelukuja maavertailuihin?

Toinen esimerkeistä koskee suhdelukuja. Maavertailuihin käytetään usein suhdelukuja kuten bruttokansantuote asukasta kohden. 

Suomea koskevat suhdeluvut löytyvät vuosifrekvenssin tietokantataulusta. Muiden maiden tietoja löytyy esimerkiksi Eurostatin sivuilta.  

Kuviosta 2 nähdään Suomen ja Tanskan hintakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden vuosina 2008 ja 2025. Suomen luku oli vuonna 2025 edelleen vuoden 2008 tason alapuolella. Tanskassa talouden kehitystä on tukenut muun muassa lääkealan kasvu.  

On Suomen ja Tanskan lukujen taustalla jotain yhteistäkin. Molempia on heiluttanut yhden toimialan kehitys. Ilman matkapuhelimia ja lihavuuslääkkeitä yllä oleva kuvio näyttäisi toisenlaiselta.  

Kiinnostaako historiallinen kehitys?

Kolmas tilinpidon bkt-luku, jota joskus kysytään, on bruttokansantuotteen historiallinen kehitys. Kansantalouden tilinpidon tietokantataulukoista löytyy pitkä aikasarja aina 1800-luvulta alkaen.   

 

1910-luvun tapahtumat ja sisällisota aiheuttivat voimakkaan pudotuksen sen ajan bruttokansantuotteeseen. Myös pula-aika näkyy luvuissa selvästi.  (Kuvio 3.)

Historiallisia aikasarjoja on laskettu eri laskentamenetelmillä kuin varsinaista tilinpidon aikasarjaa, eivätkä ne siten ole täysin vertailukelpoisia myöhempien vuosien tietojen kanssa. Historiallinen aikasarja perustuu laajaan tutkimustyöhön, ja kuvaus laskentamenetelmistä löytyy Riitta Hjerppen teoksesta "Suomen talous 1860–1985: Kasvu ja rakennemuutos.”  

Tilastokeskus on laskenut kansantalouden tilinpitoa tilastovuodesta 1948 alkaen. Nykyinen, viimeisimmän laadintamenetelmän mukainen tilinpito ulottuu tilastovuoteen 1975. 

Kohti yhtenäistä kansantalouden tilinpitoa 

Neljännesvuositilinpito, vuositilinpito ja sektoritilit neljännesvuosittain -tilastot kuvaavat kaikki samaa kansantalouden tilinpidon kokonaisuutta, ja tilastojen yhdistämisellä pyritään palvelemaan käyttäjiä ja uudistamaan toimintatapoja. 

Nyt toukokuussa toteutuva ja käyttäjille näkyvä muutos on kuitenkin vasta ensimmäinen askel ja osa laajempaa uudistusta, jossa tilinpidon työskentelytapoja uudistetaan vastaamaan paremmin vuonna 2029 käyttöön otettavaa uutta tietojärjestelmää.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.

Lisätietoa:

Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpidon tuotannon uudistaminen  

Tilastokeskus: Kansantalouden vuositilinpito: Tilaston julkistamisessa muutoksia  

Tilastokeskus: PxWeb-tietokannan API-käyttöön muutoksia kesäkuussa – haut päivitettävä