Palveluiden merkitys on kasvanut suomalaisessa yhteiskunnassa viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi.Viisikymmentä vuotta sitten palvelualojen osuus BKT:sta oli 50 %. Nyt osuus on tuoreimpien tietojen mukaan jo ylittänyt 70 % raja-arvon. Yksityiset palvelut tuottavat BKT:sta jo yli puolet.

Keskeisiä palvelualoja ovat esimerkiksi kauppa, sosiaalihuolto, terveydenhuolto, koulutus, liike-elämän palvelut sekä tietotekniikkapalvelut.

Miten palvelualojen merkityksen kasvu näkyy kuluttajahinnoissa? Nousevatko hinnat nopeammin kuin elintarvikkeiden hinnat? Kyllä, selkeitä hintojen nousuja on todettavissa, kun tarkastellaan esimerkkejä nykyhinnoista verrattuna 20 vuoden takaisiin hintoihin. Vertailussa ovat tässä kuluttajahintaindeksin vuosien 2005 ja 2025 vuositiedot, indeksi 2005=100.

Jätemaksut ovat nousseet 140 %. Syynä hinnannousuun lienevät muun muassa kiristyneet lajitteluvelvoitteet. Kerrostalojen kunnossapitopalvelujen hinnat taas ovat tuplaantuneet: nousua on 108 % (kuvio 1). Valtaosa Suomen asuntokannasta on valmistunut vuoden 1960 jälkeen, joten rakennusten ikääntyminen ja teknisten laitteiden elinkaaren päättyminen nostavat kunnossapitomaksuja.

Terveydenhuollon palvelumaksut ovat nousseet yhtä lailla. Yleislääkärin hoitomaksu on kohonnut 150 %, erikoislääkärin 120 % ja sairaalamaksu 160 % (kuvio 2). Yksi syy lienee nykyisen hallituksen päätös siirtää näitä maksuja enemmän potilaiden itsensä maksettaviksi, koska suurimmat nousut on koettu juuri viime vuosina.

Maltillisemmin ovat nousseet vastaavalla jaksolla ravintola- ja majoituspalvelujen kuluttajahinnat: ravintola- ja kahvilapalvelut keskimäärin 80 % ja majoitus 64 %. Vanhainkotimaksuissa nousua on ollut vain 50 %, kun taas päivähoitomaksut ovat itse asiassa halventuneet 20 vuoden aikana, laskua on 15 %.

Kuinka paljon elintarvikkeet ovat kallistuneet?

Melkoisia nousuja on siis nähty viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Miten elintarvikkeiden hinnat sitten kehittyivät vastaavana aikana?

Hintojen nousu oli vertailussa hyvin maltillista, sillä ne nousivat vain 57 % kahdenkymmenen vuoden aikana. Tästäkin suuri osa koettiin vuosien 2022–2023 vaihteessa, jolloin elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos saavutti 17 % lukeman. Tämän viimeisimmän nousun vuoksi moni meistä kokee, että juuri elintarvikkeiden hinnat ovat korkealla.

Näyttää kuitenkin siltä, että palvelualojen hintakehitystä kannattaa seurata entistä tarkemmin.

Kokonaisinflaatio 20 vuoden tarkasteluperiodilla oli 46 %. Tälläkin mittapuulla näyttää siis siltä, että palveluerät ovat osaltaan kirittäneet inflaatiota.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.